Viime päivinä kotiopetus on noussut julkiseen keskusteluun huolien vuoksi. Julkisuudessa on viitattu erityisesti Suojelupoliisin arvioihin, joissa huoli kotiopetuksesta liittyy mahdolliseen ääri-ideologiseen vaikuttamiseen, kuten radikaali-islamistiseen opetukseen tai ulkomaisten toimijoiden vaikutukseen.
On tärkeää todeta, että nämä huolenaiheet eivät koske tavallisia kotiopetusperheitä. Julkisessa keskustelussa tulisi tehdä selkeä ero turvallisuushuoliin liittyvien yksittäisten ilmiöiden ja tavallisen kotiopetuksen välillä.
Tietojemme mukaan valtaosa kotiopetuksessa olevista lapsista kuuluu tavallisiin perheisiin. Perheet päätyvät kotiopetukseen monista eri syistä. Näitä voivat olla esimerkiksi koulukiusaaminen, lapsen erityiset oppimistarpeet, terveydelliset syyt, koulun kuormittavuus, perheen elämäntilanne tai pedagogiset valinnat. Monille perheille kotiopetus tarjoaa mahdollisuuden järjestää oppiminen lapsen yksilölliset tarpeet huomioivalla tavalla.
Suojelupoliisin raportissa on nostettu esiin myös huoli siitä, että kotiopetus voisi yleistyessään lisätä väestöryhmien eriytymistä. On kuitenkin tärkeää huomioida, että sosiaalinen vuorovaikutus ei rajoitu pelkästään kouluun. Monet kotiopetuksessa olevat lapset osallistuvat aktiivisesti harrastuksiin, kerhoihin, retkiin ja yhteisöllisiin tapahtumiin, joissa he ovat vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa.
Lisäksi on hyvä huomata, että sosiaalisen median ja väkivaltaisten sisältöjen vaikutukset koskettavat kaikkia lapsia ja nuoria riippumatta siitä, käyvätkö he koulua vai opiskelevatko kotiopetuksessa. Tiedossamme on myös kotiopetusperheitä, joissa lapsilla ei ole omaa puhelinta tai sosiaalisen median käyttöä lainkaan. Samalla on yleistä, että lapset kohtaavat erilaisia sisältöjä ja vaikutteita vertaissuhteiden kautta, kodin ja koulun ulkopuolella.
Suomessa ei ole koulupakkoa, vaan oppivelvollisuus. Tämä tarkoittaa, että oppivelvollisuus voidaan suorittaa myös kotiopetuksessa. Kotiopetus on laillinen ja pitkään käytössä ollut vaihtoehto suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.
Kotiopetus ei tarkoita valvonnan puutetta tai “vapaata seikkailua”. Suomessa kotiopetuksessa noudatetaan valtakunnallista opetussuunnitelmaa, ja lapsen oppivelvollisuus tulee suorittaa sen mukaisesti. Kunnan tutkiva opettaja seuraa opetuksen toteutumista, esimerkiksi käymällä läpi oppimateriaaleja ja järjestämällä tarvittaessa seurantatilaisuuksia. Kotiopetuksessa oppivelvollisuuttaan suorittavilla on myös yhtäläinen oikeus terveydenhuollon ja lastensuojelun palveluille, silloin kun niille lapsen hyvinvoinnin kannalta on tarvetta.
Keskustelussa on viitattu myös siihen, että kotiopetuksen rajoittamista tai jopa kieltämistä tulisi selvittää Suomessa. Esimerkiksi kansanedustaja Hanna Sarkkinen on esittänyt tällaisen selvityksen mahdollisuutta. Perusteluina on mainittu muun muassa radikalisoitumisen riski sekä mahdollinen yhteiskunnallinen eriytyminen.
Pidämme tärkeänä, että kotiopetusta koskeva keskustelu perustuu faktoihin ja huomioi kotiopetusperheiden todellisen moninaisuuden. Yksittäisiin huolenaiheisiin liittyviä ilmiöitä ei tulisi yleistää koskemaan kaikkia kotiopetusperheitä. Yksittäisiin turvallisuushuoliin perustuva keskustelu ei saisi johtaa siihen, että toimiva ja laillinen oppivelvollisuuden suorittamisen muoto asetetaan kyseenalaiseksi kaikkien perheiden osalta.
Tavoitteenamme on selventää kotiopetusta koskevia virheellisiä tai vääristyneitä käsityksiä ja tarvittaessa oikaista niitä asianomaisille tahoille. Samalla toivomme, että kaikki kotiopetusperheet, joita asia koskettaa, jakavat oman tarinansa. Näin voimme yhdessä rakentaa oikean, monipuolisen ja rehellisen kuvan kotiopetuksesta Suomessa.
11.3.2026
Suomen Kotikouluyhdistys SuKo ry:n hallitus