Kaikki kirjoittajan SuKo artikkelit

Kohti uutta lukuvuotta: kotikoululaisen portfolio

Suomessa kotiopetus on laillinen vaihtoehto suorittaa oppivelvollisuus. Kotikoululaisen asuinkunta määrää kotioppijalle ns. tutkivan opettajan, joka seuraa lapsen oppivelvollisuuden edistymistä. Tapaamisia tutkivan opettajan kanssa on lukuvuosittain yleensä yksi tai kaksi.

 

Kotioppijan edistymisen esitteleminen ja opitun esille tuominen jää pitkälti kotiopetusperheen tehtäväksi. Luottamuksellinen ja hedelmällinen yhteistyö tutkivan opettajan kanssa on kotiopetuksessa olevan lapsen etu. Kuinka sitten pitää tutkiva opettaja selvillä siitä, miten kotioppija edistyy? Kuinka ”todistaa” eteneminen opinnoissa?

 

Oppimisen ja etenemisen dokumentoinniksi on erilaisia tapoja. Usein puhutaan portfoliosta eli ansio- tai työnäytekansiosta. Sen voi toteuttaa monella eri tavalla riippuen käytössä olevista resursseista.

 

Yksinkertaisimmillaan portfolio voi olla kansio, johon kerätään lapsen työnäytteitä ja projektien tuotoksia. Pienellä vaivalla saa tavallisella tekstinkäsittelyohjelmalla saa aikaiseksi pätevän portfolion, jonka voi lähettää opettajalle sähköpostitse.

 

Suositut blogialustat, kuten Blogger, WordPress, Blogspot ja Lily tarjoavat useita erilaisia mahdollisuuksia portfolion rakentamiseen ja ylläpitoon. Niitä kannattaa vertailla ajan kanssa ja arvoida, mikä palvelee parhaiten tarkoitusta. Kotioppijan yksityisyydensuoja on muistettava huomioida. Eri blogialustat ovat erilaisia ominaisuuksiltaan mm. sisällön suojaamisessa salasanalla.

 

Ilman tietokonetta portfolion voi rakentaa älypuhelimella vaikkapa Facebookiin. Edustavia portfolioita tai oppimispäiväkirjoja voi tehdä myös monella ilmaisella appilla. Pienellä paneutumisella pääsee nopeasti alkuun.

 

Portfolio ei ole ainoastaan väline dokumentoida tehtyä ulkopuolisille. Se on myös erittäin hyödyllinen oppimisen apuväline. Portfolion kautta lapsi havaitsee oman etenemisensä, ja se on erittäin tehokas apuvälinen itsearvioinnissa. Ilmiöpohjaisessa oppimisessa portfolio on hyödyllinen väline materiaalin koostamiseksi yhdeksi oppimiskokonaisuudeksi.

 

Helsingin kaupungin opetusviraston Ilmiömäinen koulu -hanke puhuu koulujen perusopetuksessa jo ensimmäiseltä luokalta koottavan ePortfolion puolesta. Tässä hankkeessa oppilaat itse keräävät, käsittelevät ja tuottavat tietoa ”sähköiseen koulureppuunsa”. Usealla kotikouluperheellä on jo käytännön kokemusta tämän mallin soveltuvuudesta ja hyödyistä.

 

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Suosittelen vaihtoehtoihin ja niiden rajoitteisiin tutustumista etukäteen. Jos haluaa rakentaa vaativampaa portfoliota, on maksullisissa versioissa paljon valinnanvaraa.

 

 

Miten meillä:

Meillä tehdyn ja opitun todentaminen perustuu pitkälti valokuviin. Kännykkäkamera on meillä ahkerassa käytössä ja kuvaamme lapsen urheilukäyntejä, vierailuja, työpajoja, omia tutkimuksia, projekteja ja ihan vihkotehtäviäkin. Ylläpidämme tietokoneella portfoliota WordPressin ilmaisversiolla. Toistaiseksi ylläpito on meidän aikuisten vastuulla, mutta lapsi ehdottaa aina välillä mitä haluaisi näytille portfolioonsa. Tutkiva opettajamme on sanonut, että tämä on hyvä keino seurata lapsen oppimista! Tavoitteemme on siirtyä siihen, että lapsen osallisuus portfolion koostamisessa kasvaa, ja hän pikkuhiljaa alkaa koostamaan sitä itse.

 

Kohti uutta lukuvuotta: kielten opiskelua kotikoulussa

Vieraan kielen opiskelu pohdituttaa monia kotikouluperheitä. Usealla herää kysymys, kuinka kotikoulussa voi oppia kieltä yhtä tehokkaasti kuin oppitunneilla ryhmässä. Yksinkertaista kaiken kattavaa vastausta on tähän mahdotonta antaa, koska jokainen kotikouluperhe ja kotioppija toteuttavat omia ratkaisujaan.

Oikein toteutettuna kotikoulussa pystyy saavuttamaan vähintään saman kielitaidon kuin koulussa, jopa paremmankin. Nykytekniikka mahdollistaa sen, että lähes mitä tahansa kieltä voi opiskella monipuolisesti kotona. Opiskelun perusedellytyksenä ovat välineistö (älypuhelin tai tietokone / tabletti) ja tietoliikenneyhteydet. Oppijan tai häntä auttavan aikuisen englanninkielen perustaito on usein edellytys sovellusten käyttöönotossa.

Suosittuja ja helposti saavutettavia palveluvaihtoehtoja ovat mm. Duolingo (myös ilmaisversio) ja Memrise. Englantia taitamattomalle on olemassa kotimainen vaihtoehto: WordDivellä voi opiskella tällä hetkellä yhdeksää vierasta kieltä. Rekisteröitymällä voi valittua kurssia testata kahden viikon ajan ilmaiseksi. Palvelu on suunnattu aikuisille, joten sanastossa on joitakin aikuisen tarpeisiin kohdistettuja sanoja, mutta viattomia sellaisia. Tiedossamme on useampia kotikoululaisia, jotka opiskelevat kieliä WordDivellä. Lukiolaisille tarjolla on ruotsissa ja englannissa maksulliset abi-kurssit arvosanatakuulla.

Ilmaisia, alkeiskielitaitoon tähtääviä sovelluksia on saatavilla useita. Kattavampia ja isompia sisältöjä on tarjolla pientä maksua vastaan.

Myös online-oppitunnit, joissa voi harjoitella kielitaitoa reaaliajassa oman opettajan kanssa tai ryhmässä (riippuen palvelusta), lisäävät vaihtoehtoja kielten opiskeluun sijainnista riippumatta.

Aina ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan. YLE Opetus -verkkosivuilla on loistava kokoelma eri kielien kursseja alkeista vaativamaan tasoon. Ja mikä parasta: YLE opetuksen sivuilla on kielikurssien lisäksi paljon ko. maan kulttuuriin liittyvää sisältöä.

 

Miten meillä:

Kotikoululaisemme on käyttänyt jo pidemmän aikaa suosituimpia kielten oppimisappeja. Hän käyttää kahta eri sovellusta, yhtä kummallekin opittavalle kielelle. Meistä tämä on toiminut erittäin hyvin. Lapsi itse kokee tavan motivoivaksi ja suorittaa kumpaakin noin 15 minuuttia päivässä. Sillä tahdilla hän on oppinut valtavasti. Ja vaikka harjoitteluaika on normaaliin oppituntiin verrattuna lyhyt, niin sitä ei voi minusta suoralta kädeltä verrata: on sen verran tehokasta oppimista.”

Olemme kokeilleet oppitunteja verkon välityksellä videopuheluna englannin opettajan kanssa. Hän on ammattiopettaja ja natiivipuhuja. Oppitunnit ovat puoli tuntia kerralla. Sen lisäksi opettaja lähettää tiedostona oppitunnilla käsitellyn tarinan tekstin, jonka käyn lapsen kanssa lävitse. Opettaja ”kulkee” mukanamme missä sitten liikummekin…videoyhteys hoidetaan tabletilla ja lapsella on tarvittaessa kuulokkeet.

 

 

Ajankohtaista – Jäseneksi yhdistykseen

Elokuu kutsuu opintielle ja Suomen Kotikouluyhdistys ry kutsuu kotikouluperheitä uskonnollisesti, poliittisesti ja ideologisesti sitoutumattomaan joukkoonsa, jossa kotikoulu ja sen puolesta toimiminen on keskeisin asia ja jossa erilaiset näkemykset, vakaumukset ja ajatukset nähdään rikkautena – ei esteenä – olla mukana yhdistyksessä.

Yhdistyksen perustamiskokouksessa 10.3.2018 tehdyn päätöksen mukaisesti 1.8.2018 jälkeen jäseneksi liittyvät maksavat -50% kuluvan vuoden maksusta. Lue lisää täältä.

Tervetuloa liittymään yhdistykseen!

Kesäblogisarjassa: Kotikoululaisen valmiudet itsenäiseen opiskeluun

Yhdistyksen Kesäblogisarjan uusimmassa kirjoituksessa käsitellään kotikoululaisen valmiuksia itsenäiseen opiskeluun. Sarjassa julkaistaan pohdiskelevia kotikouluyhteisölle suunnattuja kirjoituksia. Ensimmäisessä kirjoituksessa aiheena oli opetussuunnitelma ja sen laatiminen omalle kotikoululaiselle. Blogikirjoitukset julkaistaan myös yhdistyksen Facebook-sivulla, jossa niitä on mahdollista kommentoida.

 

Aurinkoista kesän jatkoa!

 

Kohti uutta lukuvuotta: kotikoululaisen valmiudet itsenäiseen opiskeluun

Kotikoulun toteutus on hyvin vapaata: kukaan ei määrittele valmiiksi lukujärjestystä tai ajankäyttöä. Vapauden kääntöpuoli on vastuu. Kotiopetuksessa lapsen huoltajat ovat yksin vastuussa lapsen oppivelvollisuuden etenemisestä. Vastuu on painava.

 

Yksi suurista kysymyksistä kotiopetuksessa on se, kuinka itsenäisesti lapsi voi ja pystyy työskentelemään? Mitä lapselta itseltään voi odottaa? Isompi lapsi yleensä selviää eri lailla itsenäisestä työskentelystä kuin pikkukoululainen, mutta voikin täysin yllättäen kaipaamaan aikuista rinnalleen. Pystyykö aikuinen samanaikaisesti esimerkiksi etätyöskentelemään vai kuinka arkipäivä järjestetään?

 

Arki saattaa yllättää ja kotiopetusväsymys saattaa painaa päälle pian, mikäli ennakkoon laaditut suunnitelmat eivät toteudukaan. Ja toisaalta ilman suunnitelmia saattaa käydä niin, että paniikki iskee, kun päivät ovat juosseet alta ja valvontatilaisuus häämöttää kalenterissa.

 

Teini-iän pyörteissä saattaa vanhemman jo pelkkä läsnäolo ärsyttää tavattomasti, neuvomisesta puhumattakaan. Kuinka sitten aikuinen voi pysyä kärryillä lapsensa oppimisesta? Sopiiko teinille antaa vaikkapa viikon tehtävät sähköpostilla ja odottaa perjantaiksi niiden kuittaamista? Onko sellainen hyväksyttävää? Sopiiko teinin mennä yksin kirjastoon opiskelemaan, tuleeko siitä mitään? Kuinka paljon vapautta ja itsenäisyyttä on sopivasti, jotta se tukisi kannustavalla tavalla nuoren kasvua ja kehitystä?

 

Myös lapsen henkilökohtaisilla ominaisuuksilla on merkityksensä. Se mikä sopii yhdelle, ei toimi toiselle välttämättä lainkaan. Mikä on juuri tämän lapsen kohdalla hyvä ja tarkoituksenmukainen toimintatapa? Kotiopetuksen suuria etuja on sen luoma mahdollisuus henkilökohtaisesti räätälöityihin oppimisratkaisuihin. Usein lapsen vanhemmalla on se syvin tuntemus oman lapsensa ominaisuuksiin ja persoonallisuuteen.

 

Kotiopetuksessa vastuu oppivelvollisuuden täyttymisestä on yksin lapsen huoltajilla. Vaikka kotiopetuksessa voidaan joustaa monessa asiassa ja etsiä omia tapoja toteuttaa oppimista, on määrätty oppisisältö saavutettava.

 

Uuden opetussuunnitelman pääteemoja on oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen, mikä toimii perustana tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Tavoitteena on kasvattaa oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas, joka kykenee toimimaan yhä itseohjautuvammin.

 

Yksi varsin yleinen kotiopetukseen liittyvä ennakkoluulo on se, että lapsi saa elää villinä ja vapaana: saa itse päättää mitä milloinkin tekee ja ei opi toimimaan järjestelmällisesti. Kotikoulussa tavoite kasvattaa lapsesta “oppimiseen oppinut” on kotikoulussa usein ns. elinehto, sillä harvalla, jos yhdelläkään, perheellä on mahdollisuutta olla “palvelemassa” lasta koko ajan. Kotiopetuksen järjestelyt ovat toki usein joustavia, mutta kotiopetuksessa lapsi joutuu elämään tiukasti kiinni arjessa. Kotiopetusoppilas kohtaa arjen lainalaisuuksia kenties paljon tiiviimmin ja läheisemmin kuin oppilaitoksessa oppivelvollisuuttaan suorittava.

 

Pikkukoululaisia tulee uuden opetussuunnitelman mukaan mm. rohkaista kyseenalaistamaan havaitsemiaan asioita ja huomaamaan, että tieto voi olla joskus ristiriitaista ja epäselvää. Alakoulussa opetussuunnitelman mukaan kolmannelta luokalta lähtien vahvistetaan oppimaan oppimisen taitoja kaikissa opiskelutilanteissa ja lapsia ohjataan tunnistamaan itselleen luontevimmat tavat oppia. Häntä ohjataan tunnistamaan omia opiskelutapojaan sekä säännöllisesti suoritettujen tehtävien vaikutusta omaan edistymiseensä. Lasta ohjataan myös tunnistamaan omia kehittämistarpeitaan ja vahvuuksiaan. Lapsia autetaan hahmottamaan mm. omia opintoihin liittyviä tavoitteita. Näin, kotiopetuksen näkökulmasta tarkastellen, useat uuden opetussuunnitelman yllä kuvatut tavoitteet ovat oppivelvollisuuden kotiopetuksessa suorittamisen syvintä ydintä!

M i t e n m e i l l ä…

Olemme kokeilleet erilaisia malleja, ja osin lapsen omasta toiveesta, osin arjen järjestelyjen sanelemana, olemme päätyneet omaan malliimme. Aamupäiväksi meillä on hyvin yksityiskohtainen aikataulu lukuaineille, jonka mukaan aina edetään. Samalla kaavalla päivästä toiseen, liikumme sitten missä tahansa. Se sisältää e-oppimisratkaisuja hyödyntävät aamun tunnit, jotka lapsi tekee itsenäisesti sekä puolen tunnin lukuhetken. Välissä tehokasta välituntiliikuntaa: kotona pihalle juoksemaan, reissussa jongleeraausta tai temppurataa tms. Lounasaikaa lähestyessä vuorossa on oppikirja- tai vihkotyöskentelyä, jossa lapsi saattaa tarvita jo aikuisen tukea (meillä aamun kiireellisimmät työt jo hoidettuina). Sitten yhteinen lounas ja välituntia.

Iltapäivän puolella on vielä yksi lukuaine, jossa käsitellään pidempää keskittymistä tai laajempaa tutkimista vaativaa asiaa. Tässä aikuinen on sitoutunut olemaan valmiina palvelemaan oppijaa, jos hän niin haluaa. Myönnettävä on, että joskus nämä tunnit ovat aikamoinen oppimishetki myös aikuiselle. Tämän jälkeen on liikuntaa, kerhoa, museokäyntiä, musiikin harrastamista jne.

 

Yhdistyksen Kesäblogisarja käynnistyy

Sarjassa julkaistaan pohdiskelevia kotikouluyhteisölle suunnattuja kirjoituksia. Ensimmäisessä kirjoituksessa aiheena on opetussuunnitelma ja sen laatiminen omalle kotikoululaiselle. Blogikirjoitukset julkaistaan myös yhdistyksen Facebook-sivulla, jossa niitä on mahdollista kommentoida.