Maamme päälehdessä julkaistiin 14.1.2019 artikkeli, jossa nostettiin esille saksalaisperheen ratkaisu olla lähettämättä lapsiaan kouluun ja liitettiin kotiopetus muun muassa yhteiskuntavastaisuuteen ja rokotekriittisyyteen. Yhdistyksen puheenjohtaja otti kantaa kyseiseen artikkeliin 22.1.2019 Helsingin Sanomien Lukijan mielipide –palstalla otsikolla Kotikoululaiset eivät elä eristettyinä. Lehdessä julkaistu kirjoitus on lyhennetty versio alkuperäisestä tekstistä, joka löytyy kokonaisuudessaan nettisivujemme blogisarjassa Mielipiteitä ja kannanottoja ja klikkaamalla tästä.
Kaikki kirjoittajan SuKo artikkelit
Kotiopetus ei ole uhka vaan mahdollisuus
Helsingin Sanomissa julkaistiin 14.1.2019 artikkeli ”Voiko vanhempien tahto ohittaa lapsen edun?”. Saksalaisperheen, joka ei suostunut lähettämään lapsiaan kouluun, tilanne ei ole millään muotoa verrattavissa kotiopetukseen Suomessa. Kotiopetus on Suomessa laillinen ja valvottu vaihtoehto suorittaa oppivelvollisuus.
Nykypäivän kotikoululaiset eivät elä eristettyä elämää, eivätkä edusta mitään tiettyä vähemmistöä. Vanhempien päätös lapsen kotiopetuksesta heijastaa muuta yhteiskunnallista kehitystä. Työelämän ja tietotekniikan kehitys mahdollistavat uudenlaisia elämäntapoja. Yli kolmasosalla työssä olijoista on mahdollisuus etätyöhön. Aikuisen mahdollisuudet uudenlaiseen osallisuuteen oman arkensa järjestämisessä herättää kiinnostusta tähän myös muiden perheenjäsenten osalta. Kotiopetuksen liittäminen yhteiskuntavastaisuuteen, rokotekriittisyyteen tms. edustaa ennakkoluuloa, ei tietoa.
Tekniikan kehitys viimeisen viiden vuoden aikana on mahdollistanut suuremman harppauksen oppimisessa kuin viimeiseen pariin sataan vuoteen. Reaaliaikainen esim. vieraan kielen oppitunti ammattiopettajan kanssa on helposti toteutettavissa kaikkialle, missä älypuhelin ja videopuhelut toimivat. Sähköinen oppimateriaali, jossa perustehtävien tarkistus toimii automaattisesti, on myös arkea. Halu ja mahdollisuudet ottaa lapsi kotiopetukseen ovat yhä useamman perheen ulottuvissa, ja se näkyy kotiopetuksen suosiossa mm. Britanniassa, jossa kotiopetus on kasvanut viimeisten vuosien aikana yli 40%, kuten BBC News uutisoi 26.4.2018 (https://www.bbc.com/news/uk-england-42624220).
Kotiopetuspäätöksen tehdessään vanhemmat ottavat vastuulleen oppivelvollisuuden suorittamisen. Ennakkoluuloista poiketen kotiopetuksessa olevilla lapsilla on usein hyvät sosiaaliset valmiudet, ja he harrastavat verrattain paljon. Myös Suomen Kotikouluyhdistys ry järjestää kotikouluperheille säännöllisesti tapaamisia. Opetussuunnitelman tavoitteiden täyttyminen ei ole mahdollista ilman sosiaalisia taitoja.
Perusopetuksessa alakoululaisen valtionosuus oli viime vuonna 6 511,92 €/vuosi ja yläkoululaisen 10 419,00 €/vuosi. Kotiopetusperheet tuovat yhteiskunnalle merkittävää säästöä. Kotiopetusta ei tueta millään tavoin. Kokonaisuudessa kotiopetusperheiden ”säästämä” potti on vuosittain samaa kokoluokkaa kuin esimerkiksi Portugalin verosopimuksen muuttamiseen johtanut vuosittainen verotulojen menetys. Kotiopetus ei ole uhka vaan mahdollisuus.
Taina Huhtamo
Suomen Kotikouluyhdistys ry, pj
Ajankohtaista: Pk-seudun alueellinen toiminta keväällä 2019
Suomen Kotikouluyhdistyksen alueellinen vertaistoiminta pääkaupunkiseudulla pitää sisällään monenlaista aktiviteettia ja yhdessä tekemistä. Syksyn 2018 tapaan toiminta sijoittuu perjantai-iltapäiviin muutaman kerran kuukaudessa. Lue lisää tästä
Kotioppijan seuranta -kyselyn kooste julkaistu
Suomen Kotikouluyhdistys ry:n loka-marraskuussa 2018 toteuttaman Kotioppijan seuranta –kyselyn kooste on julkaistu. Kyselyn tarkoituksena oli saada vaikuttamisen ja yhteistyön kannalta tärkeää tietoa toimivista ja mielekkäistä käytännöistä, mahdollisista ongelmakohdista sekä näiden yleisyydestä Suomessa.
Kyselyssä kartoitettiin muun muassa sitä, kuinka tutkivan opettajan/tutkivien opettajien tapaamiset on kotikouluperheiden kanssa järjestetty, kuinka yhteistyö on toiminut, miten oppimista on arvioitu ja kuinka lapsen etu, tarkoituksenmukaisuus ja tasa-arvoisuus ovat näissä tilanteissa ja käytännöissä toteutuneet kotikouluperheiden näkökulmasta.
Kotioppijan seuranta – Kyselyn kooste on ladattavissa tästä
Suomen Kotikouluyhdistys ry kiittää lämpimästi kaikkia kyselyyn osallistuneita panoksestaan kotikouluasian edistämiseksi.
Käsityövinkki kotioppijalle: Persoonallinen kangaskassi
Joulusta on muodostunut kovin kaupallinen ja persoonaton, joten päätimme lasten kanssa valmistaa ainakin osan joululahjoista itse. Lapset halusivat muistaa tutkivaa opettajaa ja muutamia sukulaisia: siskoja, mummia ja kummia.
Eurokankaasta saimme idean ommella lahjan saajalle sopivia persoonallisia kangaskasseja, joten tartuimme tuumasta toimeen.
Ostimme tukevaa puuvillakangasta ja kangasmaaleja. Viisi kangaskassia valmistui näppärästi yhdessä viikonlopussa, eivätkä 9-vuotiaat juurikaan tarvinneet apua niiden tekemisessä.
Lopputuloksena valmistui hauskoja, yksilöllisiä, käytännöllisiä ja edullisia lahjoja. Tutkiva opettaja sai samalla näytteen lasten käsityötaidoista.
Lopuksi kassin kahvaan kiinnitettiin nauhalla itsetehty joulukortti, johon oli kirjoitettu rauhallisen joulun toivotukset lahjan saajalle.
Ohjeet
Yhteen kassiin tarvitset:
- tukeva puuvillakangas 50 cm x 140 cm
- ompelulanka
- kangasmaaleja ja puhdas sieni
(tai kangastusseja) - piirtoheitinkalvo (tai tarraa) sapluunaa varten
(tai leimasimia) - Sprii-tussi kalvoon piirtämistä varten
- teräväkärkiset sakset
- muovinen kansi maalia varten
- 30 cm x 40 cm pala pahvia tai muovinen ruokailualusta
- silitysrauta ja -lauta
- leivinpaperia tai silitysliina
Leikkaa kangas ja ompele kassi ohjeen mukaan:
- Taita kangas oikeat puolet vastakkain ja ompele sivusaumat.
- Ompele kassin pohjalle tulevat kulmat. Tarkista ennen ompelua, että kulmat ovat samanlaiset.
- Taita kahvapalat nelinkerroin ja tikkaa reunoista. Aseta kahvat alavaran alle ja ompele kahvat ja alavara kiinni yhdellä ompeleella.
- Ompele kahvoihin kuvan mukainen ristikkäinen tukiommel.
(Kangaskassin ohje: Eurokangas)
Sapluunan tekeminen:
- Etsi tai piirrä haluamasi kuva, josta teet sapluunan. Helpoin kuva on yksinkertainen, täysin musta silhuetti, jossa ei ole liian pieniä ja ohuita osia. Mikäli kuvassa on pieniä osia tai kuvan sisällä peitettäviä irto-osia, kuten silmiä tms., on ne helpointa tehdä leikkaamalla osa tarrasta.
- Kopioi kuva sprii-tussilla kalvolle siten, että kuvan reunoille jää reilusti kalvoa. Leikkaa kuva huolellisesti ulos kalvosta.
Kuvan maalaaminen kankaalle:
- Lue huolellisesti käyttämiesi kangasmaalien tai -tussien ohjeet ja noudata niitä.
- Asettele kassin sisälle pahvi tai muovinen ruokailualusta, joka suojaa kassin taustaa läpimenevältä maalilta
- Asettele sapluuna ja tarraosat kassin päälle haluamaasi kohtaan.
- Lisää maalia muoviselle kannelle. Maalaa kuva sienellä tuputtelemalla. Ole huolellinen reunojen kohdalla, ettei sapluuna pääse liikkumaan. Maali ei saa päästä sapluunan reunojen alle.
- Poista sapluuna ja tarrat varovasti.
- Anna työn kuivua hyvin. Kuivumisaika riippuu käyttämistäsi kangasmaaleista.
- Viimeistele työ maaleissa olevien ohjeiden mukaan (esimerkiksi silittämällä työ seuraavana päivänä silitysliinaa apuna käyttäen).
Hyvää Lapsen oikeuksien päivää ja viikkoa!
Suomen Kotikouluyhdistys ry pitää lapsen oikeuksia tärkeänä ja huomionarvoisena asiana. Tämän vuoden Lapsen oikeuksien viikon teemana on lapsen osallisuus.
Mitä on kotiopetus?
Kotiopetuksessa vanhemmat ottavat lapsen oppivelvollisuuden vastuulleen, ja sitä valvoo lapsen asuinkunnan viranomainen. Kotiopetuksessa olevasta oppivelvollisesta kotioppilaan asuinkunta saa normaalin oppivelvollisen valtionosuuden: alakoululaisesta 6500€, yläkoululaisesta n.10 000€. Kotiopetus tuo siis oppilaan asuinkunnalle säästöä ja vapauttaa resursseja koulussa oleville oppilaille. Kotioppijan eli kotikoululaisen vanhemmat vastaavat kuitenkin itse kotikoulusta aiheutuvista kustannuksista, kuten oppimateriaaleista ja tarvikkeista.
Onko kotikoulu koulua kotona?
Kotikoulua voidaan toteuttaa hyvin monella eri tavalla. Kotikoulu ei tarkoita koulua kotona vaan oppivelvollisuuden tavoitteita voidaan saavuttaa hyvin erilaisin oppimismenetelmin ja kotikoulua toteuttaa erilaisissa oppimisympäristöissä. Suomen Kotikouluyhdistys ry:n kokemuksen mukaan valtaosa kotikouluperheistä haluaa tarjota lapselleen monipuolisen, lapsen yksilöllisten taipumusten mukaisen, kehittävän kasvuympäristön.
Miten lapsen osallisuus näkyy kotiopetuksessa?
Osallisuus koostuu eri osatekijöistä, kuten oikeudesta saada tietoa itseä koskevista suunnitelmista, päätöksistä, ratkaisuista, toimenpiteistä ja niiden perusteluista sekä mahdollisuuksista ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa näihin asioihin. Kotikoulussa vastuu lapsen oppimisesta on yksin vanhemmilla. He voivat resurssiensa puitteissa muokata oppimisympäristöä, tavoitteita ja opintoihin liittyvää toimintaa yhdessä lapsen kanssa, lapsen kehitystaso huomioiden. Kotiopetus tarkoittaa hyvin usein lapsen aktiivista osallistumista oppimisprosessin suunnitteluun. Aktiivinen osallisuus ja joustava arjen suunnittelu mahdollistavat tuloksellisen kotikoulutien.
Oppiiko kotikoulussa ”olemaan”?
Kotiopetuksessa lapsi osallistuu arkeen määrittäen, toteuttaen ja arvioiden häntä koskevia päätöksiä. Kotiopetuksessa lapsen osallisuus on juuri siinä tärkeimmässä yhteisössä, jossa arki ja kasvu tapahtuvat ja josta itsenäistyminen ja irtiotto ajallaan tapahtuu. Yhteisöllisyys ja osallistuminen asioiden käsittelyyn tukevat kasvua ja identiteetin kehittymistä. Kotioppijan elinpiiri ei rajoitu perheeseen. Suomen Kotikouluyhdistys ry:n kokemuksen mukaan kotikoululaiset osallistuvat usein erilaisiin vertaisryhmiin. Harrastusten kautta ja kavereiden kanssa pääsee osalliseksi erilaisissa yhteisöissä. Kotioppijalla itseluottamus ja voima kasvaa yksilönä kumpuavat aidosta osallisuudesta arjessa, minkä ansiosta lapsi kasvaa yhteiskunnassa aktiiviseksi toimijaksi.
Miksi kotikouluun?
Yhä useampi vanhempi haluaa tarjota lapselleen samaa, mitä esimerkiksi etätyö mahdollistaa aikuiselle. Työelämän muutokset, tietotekniikan kehittyminen ja joustavat ratkaisut mahdollistavat aiempaa useamman aikuisen työskentelyn etätyönä. Monilla työpaikolla on käytössä liukuvat työajat tai työaikapankit, joiden kautta aikuinen pääsee osallistumaan oman arkensa suunnitteluun. Kun oppiminen ja opetuksen saaminen eivät enää pitkään aikaan ole olleet sidoksissa koulunpenkillä istumiseen (mm. e-kirjat, opetusvideot, etäopetusmahdollisuudet), yhä useampi vanhempi haluaa tarjota myös lapselleen mahdollisuuden osallistua arkeen. Kun lapsi otetaan mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon oman oppimispolun suunnittelussa, osallisuus konkretisoituu osallistumiseksi. Vuorovaikutus on merkittävä osa prosessia, jossa osallisuus muuttuu osallistumiseksi.
Vastustavatko kotikouluperheet koulua?
Kotikouluperheet eivät vastusta koulua. Suomalainen peruskoulu on menestys ja jopa arvokas vientituote. Kuitenkin kotikouluperheen valinnan taustalla on usein huoli lapsen oppimisesta. Kaikesta hyvästä ja korkeasti koulutetuista opettajista huolimatta maamme koululaitos ei enää takaa kultaista tulevaisuutta tai kelvollista osaamista. Elämme todellisuudessa, jossa joka kahdeksas peruskoulunsa päättävä poika ei osaa lukea riittävästi selviytyäkseen jatko-opinnoista: todellisuudessa, jossa lasten oppimistulokset ovat laskeneet koko 2000-luvun ajan, kuten Lapsiasiavaltuutettu kertoo raportissaan (YLE Uutiset 2015).
Kotiopetus jakaa mielipiteitä, ja siihen liittyy paljon ennakkoluuloja. Kotiopetus kuitenkin kiinnostaa yhä laajemmin ja saa osakseen yhä enenevässä määrin hyväksyntää. Ymmärtävää suhtautumista löytyy usein myös koulumaailman arjessa työskenteleviltä. Uuden opetussuunnitelman arvot ja oppimiskäsitys soveltuvat hyvin ja luontevasti kotipetukseen, minkä moni kotikouluperhe on jo ehtinyt huomata kotioppijansa kohdalla.
Kotikouluperheissä lapsen osallisuus on läsnä ja toteutuu arjessa, ei juhlapuheissa ja korulauseissa.
Hyvää Lapsen oikeuksien viikkoa 2018!
Suomen Kotikouluyhdistys ry / Hallitus
Lähde:
Yle Uutiset. 2015. Lapsiasiavaltuutettu: Joka kahdeksas poika ei osaa lukea riittävän hyvin. Politiikka 27.3.2015. Luettu 19.11.2018. https://yle.fi/uutiset/3-7894650?fbclid=IwAR19DoF6gtk9r1SB8X9bKKXqG7fwUyJIqtAGHjpb6dQP6hISOc2T0nFI5zU