Avainsana-arkisto: kotiopetus

Kotioppijan todistuksista ja jatko-opinnoista

Oppivelvollisuuden voi suorittaa joko osallistumalla perusopetukseen tai hankkimalla muulla tavoin perusopetuksen oppimäärän mukaiset tiedot (Perusopetuslaki 1998/628, 26 §). Jatko-opintoihin liittyvien vaihtoehtojen selvittäminen ja punnitseminen tulevat ajankohtaisiksi viimeistään siinä vaiheessa, kun oppivelvollisuuden suorittaminen alkaa olla loppusuoralla. Yläkouluikäistä kotioppijaa huoltajineen voi askarruttaa se, miten kotiopetuksessa oppivelvollisuuttaan suorittava saa halutessaan todistuksen ja onnistuuko jatko-opintoihin hakeminen ilman perusopetuksen päättötodistusta. Tässä kirjoituksessa avaamme näkymiä muutamiin vaihtoehtoihin.

Jos huoltaja haluaa kotioppijalleen perusopetusta vastaavan todistuksen, kotioppija voi suorittaa erityisen tutkinnon tai sen osan. Erityisessä tutkinnossa kotioppijan osaamista arvioidaan suhteessa perusopetuksen yleiseen oppimäärään ja sen tavoitteisiin. Erityisen tutkinnon järjestäjänä voi olla taho, jolla on lupa järjestää perusopetusta. Kunnalla ei ole järjestämisvelvoitetta. (OPH 2020; Perusopetuslaki 1998/628, 38 §; Perusopetusasetus 1998/852, 23 §). Asiasta löytyy lisätietoa muun muassa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista (2014, 59) luvusta 6.7 Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset. Mikäli kotioppijalle halutaan todistus yksittäisen oppiaineen, osittaisen perusopetuksen oppimäärän tai koko oppimäärän suorittamisesta, huoltajan kannattaa ottaa hyvissä ajoin selvää erityisiä tutkintoja järjestävistä tahoista. Koska kunnilla ei ole velvoitetta erityisen tutkinnon järjestämiseen, asia ei välttämättä järjesty valvonnasta vastaavassa kunnassa.

Peruskoulun päättötodistus ei ole ainoa edellytys päästä jatko-opintoihin. Lukioon tai ammatilliseen koulutukseen voi hakea harkinnanvaraisen valinnan kautta, ellei kyse ole oppilaitoksesta, joka valitsee opiskelijat ainoastaan erillisen pääsy- tai valintakokeen kautta. Lukioon voi päästä opiskelijaksi myös ilman peruskoulun päättötodistusta tai vastaavaa todistusta, jos hakijalla on riittävät edellytykset suoriutua lukio-opinnoista. Oppilaitoksesta riippuen opiskelupaikan hakuun voi liittyä erityistä huomioitavaa. Esimerkiksi harkinnanvaraisen valinnan mahdollistava ammatillinen oppilaitos voi ottaa yhteen hakukohteeseen enintään 30 % opiskelijoista oppimisvaikeuksien, sosiaalisten syiden tai koulutodistuksen vertailuvaikeuksien vuoksi. Joillakin oppilaitoksilla lukiot mukaan lukien voi olla omia painotuksia, pääsy- tai soveltuvuuskokeita tai esimerkiksi mahdollisuus antaa lisänäyttöä, joihin valinnoissa kiinnitetään huomiota. Opintopolku.fi-nettisivuilla mainitaan mm. että lisäpisteitä voi saada esim. työkokemuksesta tai osallistumisesta työpajatoimintaan. Yksi mahdollinen reitti on myös oppisopimuskoulutus, johon voivat hakea yli 15-vuotiaat.  (Miten opiskelijat valitaan… 2020; Opintopolku.fi 2020; Oppisopimus.fi 2020.)

Aikuislukio tai etälukio on yksi vaihtoehtoinen tapa suorittaa jatko-opintoja, mikäli kotioppija on lukio-opinnoista kiinnostunut. Esimerkiksi Otavan Opiston aikuislukioon voi hakea myös alle 18-vuotiaat, jotka ovat suorittaneet perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Tällöin hakulomakkeen liitteeksi tarvitaan rehtorille osoitettu vapaamuotoinen hakemus perusteluineen. Opiskelu voi tapahtua itsenäisesti pelkästään nettilukiossa tai asumalla Otavan Opistossa ja suorittaa monimuoto-opintoja nettilukiota hyödyntäen. Lukio-opintoihin haetaan ennen kunkin lukuvuoden alkua, mutta opinnot voi aloittaa milloin tahansa kyseisen lukuvuoden aikana. Nettilukion puolella voi opiskella tutkintotavoitteisesti tai suorittaa aineopintoja. (Aikuislukio 2020; Etälukio 2020; Nettilukio 2020; Otavan Opisto 2020.)

Mahdollisiin jatko-opintopaikkoihin kannattaa olla suoraan yhteydessä lisätietojen ja ohjeiden saamiseksi eri hakuvaihtoehdoista. Osaamista ja tietämystä voi laajentaa myös pala palalta hyödyntämällä saatavilla olevia lähiopetukseen, monimuoto-opiskeluun tai puhtaasti verkko-opintoihin perustuvia koulutuksia ja kursseja. Sitä kautta voi aueta uusia reittejä kohti itseä kiinnostavia jatko-opintoja ja alaa.

 

Lähteet:

Aikuislukio. 2020. Opintopolku.fi. https://opintopolku.fi/wp/aikuiskoulutus/aikuislukio/

Etälukio. 2020. Opintopolku.fi. https://opintopolku.fi/wp/aikuiskoulutus/aikuislukio/opiskelu-etalukiossa/

Miten opiskelijat valitaan lukioon? 2020. Opintopolku.fi. https://opintopolku.fi/wp/lukio-2/lukiokoulutuksen-valintaperusteet/

Nettilukio. 2020. Otavan Opisto. https://nettilukio.fi/

Opintopolku.fi. 2020. Hakeminen harkinnanvaraisen valinnan kautta. https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/yhteishaku/haku-lukioon-ja-ammatilliseen/hakeminen-harkinnanvaraisen-valinnan-kautta/

Oppisopimus.fi. 2020. Oppisopimuskoulutus. https://www.oppisopimus.fi/opiskelijalle/oppisopimuskoulutus/

Otavan Opisto. 2020. Aikuislukio. https://otavanopisto.fi/aikuislukio/

Perusopetusasetus 20.11.1998/852. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980852#L4P23

Perusopetuslaki 21.8.1998/628. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628#L8P38

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. 2016. Määräykset ja ohjeet 2014:96. 4. painos. Helsinki: Opetushallitus.

Kysely kotioppijoiden huoltajille: Kiusaaminen ja/tai sisäilmaongelmat kotiopetukseen siirtymisen taustalla

Kotiopetukseen siirrytään monista eri syistä ja usein ne liittyvät siihen, että huoltajat haluavat itse vaikuttaa enemmän lapsen tai nuoren opiskeluun, oppimismenetelmiin ja oppimisympäristöön. Osassa perheitä keskeinen tekijä kotiopetukseen siirtymisessä on ollut kiusaaminen tai sisäilmaongelmat koulussa.

 

Kotioppijoiden huoltajille suunnatulla kyselyllä kartoitetaan kiusaamisen ja/tai sisäilmaongelmien yleisyyttä syynä siirtyä kotiopetukseen Suomessa. Kyselyllä kerätään myös kotikouluperheiden ja kotioppijoiden kokemuksia itse prosessista, kotikouluun siirtymisen vaikutuksista, kotikoulun toteuttamisesta sekä siitä, miten heitä on kuultu ja lapsen/nuoren tilanne ja kokemus otettu huomioon esimerkiksi oppivelvollisen edistymisen seurantaan liittyvissä asioissa. Suomen Kotikouluyhdistys ry:n kyselyn tarkoituksena on tehdä aihetta näkyväksi ja saada tietoa, joka hyödyttää kotikouluun liittyvää tutkimusta.

 

Kysely on avoinna 22.2.2019 saakka.

Lisätietoa ja itse kysely löytyy täältä: https://goo.gl/forms/RZ1iP96OLQFwTq4U2

Vastine Turun Sanomien kotiopetusta koskevan artikkelin yhteydessä julkaistuun opetusneuvos Ulla Laineen (Opetushallitus) haastatteluun

Turun Sanomat julkaisi 16.1.2019 artikkelin ”Turun Feeniks-koulun oppilaista jäljellä alle puolet – kotikouluissa Suomessa 350 lasta” yhteydessä opetusneuvos Ulla Laineen haastattelun. Haastattelussa Laine muistutti niiden vanhempien vastuusta, jotka ottavat lapsensa kotiopetukseen.

Kun perhe tekee päätöksen kotiopetuksesta, siirtyy vastuu lapsen oppivelvollisuuden suorittamisesta ja opetuksen järjestämisestä kokonaan vanhemmille. Kunta saa, mutta ei ole velvollinen antamaan kotioppijalle oppikirjoja tai muita työvälineitä. Kotioppija ei ole oikeutettu kouluruokailuun tai muihin koululaisille kuuluviin etuuksiin ja oppilashuollon palveluihin.

Suomen Kotikouluyhdistys ry:n kokemuksen mukaan kotioppijoiden vanhemmilla on hyvin tietoa kotiopetukseen liittyvistä velvollisuuksista ja vastuusta. He ovat myös valmiita kantamaan tämän vastuun. Kotiopetusta on usein harkittu pitkään, ja päätöksen seurauksia on punnittu tarkkaan ennen lopullisen kotiopetuspäätöksen tekemistä.

Suomen Kotikouluyhdistys ry:n tarkoituksena on jakaa tietoa, joka auttaa vanhempia valitsemaan omalle lapselleen oikean vaihtoehdon oppivelvollisuuden suorittamiseksi. Yhdistyksen sivuilta löytyy paljon tärkeää kotiopetukseen liittyvää tietoa, mm. Kotikoulun ABC -opas kotiopetusta harkitseville ja aloitteleville perheille. Tarvittaessa ja resurssiensa puitteissa yhdistys tarjoaa myös henkilökohtaista neuvontaa ja tukea mm. kotikouluperheille ja tutkiville opettajille.

Sosiaaliset taidot ja huoli lapsesta

Suomessa oppivelvollisuuden voi suorittaa muullakin tavalla kuin käymällä koulua. Laineen mukaan kotikoulupäätöksistä tehdään kuitenkin myös lastensuojeluilmoituksia.

Kotikouluun ei tarvita mitään erityistä syytä eikä päätös kotiopetuksesta anna aihetta ”erityiseen tai syvään huoleen” lapsesta. Vastuullisesti toteutettuna kotiopetus ei vaaranna lapsen kehitystä tai lapsen sosiaalisten taitojen karttumista. Kansainvälisten tutkimusten mukaan kotioppijoiden sosiaaliset taidot ovat vähintään yhtä hyvät, jopa paremmat, kuin koululaisten. He kykenevät myös muodostamaan kestäviä ystävyyssuhteita kaikenikäisiin.

Aiheesta lisää täällä: https://www.suomenkotikouluyhdistys.fi/kotioppija-ja-sosiaaliset-taidot/

Kotiopetuksen suosio ja kotioppijoiden määrä

Artikkelin mukaan kotiopetuksessa olevien suomalaisten lasten lukumäärästä on vain arvio. Laine esittää myös näkemyksensä siitä, että kotioppijoiden määrä ei ole tulevaisuudessa kasvamassa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan kotiopetuksen suosio on lisääntymässä useissa maissa. Syitä kotiopetuksen suosion kasvamiseen ovat mm. lisääntynyt väkivalta ja turvattomuus sekä vanhempien halu osallistua lastensa kasvatukseen.

Sama kehitys on nähtävissä myös Suomessa, jossa kotioppijoiden määrä on vuosittain lisääntynyt tasaisesti. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 kotioppijoita oli 222 lasta. Vuoteen 2018 mennessä kotiopetuksessa olevien lasten määrä oli noussut 414:ään. Poikien osuus tästä määrästä on hieman yli puolet.

Kotiopetuksen suosion voidaan odottaa kasvavan edelleen, kun tieto kotiopetuksesta lisääntyy. Oletuksiin ja ennakkoluuloihin perustuvan ”tiedon” sijasta Suomessa tarvitaan faktoihin perustuvaa ajantasaista tietoa kotiopetuksen haasteista, ja sen tarjoamista mahdollisuuksista.

Suomen Kotikouluyhdistys ry

 

Linkki Turun Sanomien artikkeliin: https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4447528/Turun+Feenikskoulun+oppilaista+jaljella+alle+puolet+kotikouluissa+Suomessa+350+lasta

Kotiopetus ei ole uhka vaan mahdollisuus

Helsingin Sanomissa julkaistiin 14.1.2019 artikkeli ”Voiko vanhempien tahto ohittaa lapsen edun?”. Saksalaisperheen, joka ei suostunut lähettämään lapsiaan kouluun, tilanne ei ole millään muotoa verrattavissa kotiopetukseen Suomessa. Kotiopetus on Suomessa laillinen ja valvottu vaihtoehto suorittaa oppivelvollisuus.

 

Nykypäivän kotikoululaiset eivät elä eristettyä elämää, eivätkä edusta mitään tiettyä vähemmistöä. Vanhempien päätös lapsen kotiopetuksesta heijastaa muuta yhteiskunnallista kehitystä. Työelämän ja tietotekniikan kehitys mahdollistavat uudenlaisia elämäntapoja. Yli kolmasosalla työssä olijoista on mahdollisuus etätyöhön. Aikuisen mahdollisuudet uudenlaiseen osallisuuteen oman arkensa järjestämisessä herättää kiinnostusta tähän myös muiden perheenjäsenten osalta. Kotiopetuksen liittäminen yhteiskuntavastaisuuteen, rokotekriittisyyteen tms. edustaa ennakkoluuloa, ei tietoa.

 

Tekniikan kehitys viimeisen viiden vuoden aikana on mahdollistanut suuremman harppauksen oppimisessa kuin viimeiseen pariin sataan vuoteen. Reaaliaikainen esim. vieraan kielen oppitunti ammattiopettajan kanssa on helposti toteutettavissa kaikkialle, missä älypuhelin ja videopuhelut toimivat. Sähköinen oppimateriaali, jossa perustehtävien tarkistus toimii automaattisesti, on myös arkea. Halu ja mahdollisuudet ottaa lapsi kotiopetukseen ovat yhä useamman perheen ulottuvissa, ja se näkyy kotiopetuksen suosiossa mm. Britanniassa, jossa kotiopetus on kasvanut viimeisten vuosien aikana yli 40%, kuten BBC News uutisoi 26.4.2018 (https://www.bbc.com/news/uk-england-42624220).

 

Kotiopetuspäätöksen tehdessään vanhemmat ottavat vastuulleen oppivelvollisuuden suorittamisen. Ennakkoluuloista poiketen kotiopetuksessa olevilla lapsilla on usein hyvät sosiaaliset valmiudet, ja he harrastavat verrattain paljon. Myös Suomen Kotikouluyhdistys ry järjestää kotikouluperheille säännöllisesti tapaamisia. Opetussuunnitelman tavoitteiden täyttyminen ei ole mahdollista ilman sosiaalisia taitoja.

 

Perusopetuksessa alakoululaisen valtionosuus oli viime vuonna 6 511,92 €/vuosi ja yläkoululaisen 10 419,00 €/vuosi. Kotiopetusperheet tuovat yhteiskunnalle merkittävää säästöä. Kotiopetusta ei tueta millään tavoin.  Kokonaisuudessa kotiopetusperheiden ”säästämä” potti on vuosittain samaa kokoluokkaa kuin esimerkiksi Portugalin verosopimuksen muuttamiseen johtanut vuosittainen verotulojen menetys. Kotiopetus ei ole uhka vaan mahdollisuus.

 

Taina Huhtamo

Suomen Kotikouluyhdistys ry, pj

Kotioppijan seuranta -kyselyn kooste julkaistu

Suomen Kotikouluyhdistys ry:n loka-marraskuussa 2018 toteuttaman Kotioppijan seuranta –kyselyn kooste on julkaistu. Kyselyn tarkoituksena oli saada vaikuttamisen ja yhteistyön kannalta tärkeää tietoa toimivista ja mielekkäistä käytännöistä, mahdollisista ongelmakohdista sekä näiden yleisyydestä Suomessa.

 

Kyselyssä kartoitettiin muun muassa sitä, kuinka tutkivan opettajan/tutkivien opettajien tapaamiset on kotikouluperheiden kanssa järjestetty, kuinka yhteistyö on toiminut, miten oppimista on arvioitu ja kuinka lapsen etu, tarkoituksenmukaisuus ja tasa-arvoisuus ovat näissä tilanteissa ja käytännöissä toteutuneet kotikouluperheiden näkökulmasta.

 

Kotioppijan seuranta – Kyselyn kooste on ladattavissa tästä

 

Suomen Kotikouluyhdistys ry kiittää lämpimästi kaikkia kyselyyn osallistuneita panoksestaan kotikouluasian edistämiseksi.

Hyvää Lapsen oikeuksien päivää ja viikkoa!

Suomen Kotikouluyhdistys ry pitää lapsen oikeuksia tärkeänä ja huomionarvoisena asiana. Tämän vuoden Lapsen oikeuksien viikon teemana on lapsen osallisuus.

Mitä on kotiopetus?

Kotiopetuksessa vanhemmat ottavat lapsen oppivelvollisuuden vastuulleen, ja sitä valvoo lapsen asuinkunnan viranomainen. Kotiopetuksessa olevasta oppivelvollisesta kotioppilaan asuinkunta saa normaalin oppivelvollisen valtionosuuden: alakoululaisesta 6500€, yläkoululaisesta n.10 000€. Kotiopetus tuo siis oppilaan asuinkunnalle säästöä ja vapauttaa resursseja koulussa oleville oppilaille. Kotioppijan eli kotikoululaisen vanhemmat vastaavat kuitenkin itse kotikoulusta aiheutuvista kustannuksista, kuten oppimateriaaleista ja tarvikkeista.

Onko kotikoulu koulua kotona?

Kotikoulua voidaan toteuttaa hyvin monella eri tavalla. Kotikoulu ei tarkoita koulua kotona vaan oppivelvollisuuden tavoitteita voidaan saavuttaa hyvin erilaisin oppimismenetelmin ja kotikoulua toteuttaa erilaisissa oppimisympäristöissä. Suomen Kotikouluyhdistys ry:n kokemuksen mukaan valtaosa kotikouluperheistä haluaa tarjota lapselleen monipuolisen, lapsen yksilöllisten taipumusten mukaisen, kehittävän kasvuympäristön.

Miten lapsen osallisuus näkyy kotiopetuksessa?

Osallisuus koostuu eri osatekijöistä, kuten oikeudesta saada tietoa itseä koskevista suunnitelmista, päätöksistä, ratkaisuista, toimenpiteistä ja niiden perusteluista sekä mahdollisuuksista ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa näihin asioihin. Kotikoulussa vastuu lapsen oppimisesta on yksin vanhemmilla. He voivat resurssiensa puitteissa muokata oppimisympäristöä, tavoitteita ja opintoihin liittyvää toimintaa yhdessä lapsen kanssa, lapsen kehitystaso huomioiden. Kotiopetus tarkoittaa hyvin usein lapsen aktiivista osallistumista oppimisprosessin suunnitteluun. Aktiivinen osallisuus ja joustava arjen suunnittelu mahdollistavat tuloksellisen kotikoulutien.

Oppiiko kotikoulussa ”olemaan”?

Kotiopetuksessa lapsi osallistuu arkeen määrittäen, toteuttaen ja arvioiden häntä koskevia päätöksiä. Kotiopetuksessa lapsen osallisuus on juuri siinä tärkeimmässä yhteisössä, jossa arki ja kasvu tapahtuvat ja josta itsenäistyminen ja irtiotto ajallaan tapahtuu. Yhteisöllisyys ja osallistuminen asioiden käsittelyyn tukevat kasvua ja identiteetin kehittymistä. Kotioppijan elinpiiri ei rajoitu perheeseen. Suomen Kotikouluyhdistys ry:n kokemuksen mukaan kotikoululaiset osallistuvat usein erilaisiin vertaisryhmiin. Harrastusten kautta ja kavereiden kanssa pääsee osalliseksi erilaisissa yhteisöissä. Kotioppijalla itseluottamus ja voima kasvaa yksilönä kumpuavat aidosta osallisuudesta arjessa, minkä ansiosta lapsi kasvaa yhteiskunnassa aktiiviseksi toimijaksi.

Miksi kotikouluun?

Yhä useampi vanhempi haluaa tarjota lapselleen samaa, mitä esimerkiksi etätyö mahdollistaa aikuiselle. Työelämän muutokset, tietotekniikan kehittyminen ja joustavat ratkaisut mahdollistavat aiempaa useamman aikuisen työskentelyn etätyönä. Monilla työpaikolla on käytössä liukuvat työajat tai työaikapankit, joiden kautta aikuinen pääsee osallistumaan oman arkensa suunnitteluun. Kun oppiminen ja opetuksen saaminen eivät enää pitkään aikaan ole olleet sidoksissa koulunpenkillä istumiseen (mm. e-kirjat, opetusvideot, etäopetusmahdollisuudet), yhä useampi vanhempi haluaa tarjota myös lapselleen mahdollisuuden osallistua arkeen. Kun lapsi otetaan mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon oman oppimispolun suunnittelussa, osallisuus konkretisoituu osallistumiseksi. Vuorovaikutus on merkittävä osa prosessia, jossa osallisuus muuttuu osallistumiseksi.

Vastustavatko kotikouluperheet koulua?

Kotikouluperheet eivät vastusta koulua. Suomalainen peruskoulu on menestys ja jopa arvokas vientituote. Kuitenkin kotikouluperheen valinnan taustalla on usein huoli lapsen oppimisesta. Kaikesta hyvästä ja korkeasti koulutetuista opettajista huolimatta maamme koululaitos ei enää takaa kultaista tulevaisuutta tai kelvollista osaamista. Elämme todellisuudessa, jossa joka kahdeksas peruskoulunsa päättävä poika ei osaa lukea riittävästi selviytyäkseen jatko-opinnoista: todellisuudessa, jossa lasten oppimistulokset ovat laskeneet koko 2000-luvun ajan, kuten Lapsiasiavaltuutettu kertoo raportissaan (YLE Uutiset 2015).

Kotiopetus jakaa mielipiteitä, ja siihen liittyy paljon ennakkoluuloja. Kotiopetus kuitenkin kiinnostaa yhä laajemmin ja saa osakseen yhä enenevässä määrin hyväksyntää. Ymmärtävää suhtautumista löytyy usein myös koulumaailman arjessa työskenteleviltä. Uuden opetussuunnitelman arvot ja oppimiskäsitys soveltuvat hyvin ja luontevasti kotipetukseen, minkä moni kotikouluperhe on jo ehtinyt huomata kotioppijansa kohdalla.

Kotikouluperheissä lapsen osallisuus on läsnä ja toteutuu arjessa, ei juhlapuheissa ja korulauseissa.

Hyvää Lapsen oikeuksien viikkoa 2018!

Suomen Kotikouluyhdistys ry / Hallitus

 

Lähde:

Yle Uutiset. 2015. Lapsiasiavaltuutettu: Joka kahdeksas poika ei osaa lukea riittävän hyvin. Politiikka 27.3.2015. Luettu 19.11.2018. https://yle.fi/uutiset/3-7894650?fbclid=IwAR19DoF6gtk9r1SB8X9bKKXqG7fwUyJIqtAGHjpb6dQP6hISOc2T0nFI5zU