Avainsana-arkisto: Lapsen oikeuksien päivä

Hyvää Lapsen oikeuksien päivää ja viikkoa!

Suomen Kotikouluyhdistys ry pitää lapsen oikeuksia tärkeänä ja huomionarvoisena asiana. Tämän vuoden Lapsen oikeuksien viikon teemana on lapsen osallisuus.

Mitä on kotiopetus?

Kotiopetuksessa vanhemmat ottavat lapsen oppivelvollisuuden vastuulleen, ja sitä valvoo lapsen asuinkunnan viranomainen. Kotiopetuksessa olevasta oppivelvollisesta kotioppilaan asuinkunta saa normaalin oppivelvollisen valtionosuuden: alakoululaisesta 6500€, yläkoululaisesta n.10 000€. Kotiopetus tuo siis oppilaan asuinkunnalle säästöä ja vapauttaa resursseja koulussa oleville oppilaille. Kotioppijan eli kotikoululaisen vanhemmat vastaavat kuitenkin itse kotikoulusta aiheutuvista kustannuksista, kuten oppimateriaaleista ja tarvikkeista.

Onko kotikoulu koulua kotona?

Kotikoulua voidaan toteuttaa hyvin monella eri tavalla. Kotikoulu ei tarkoita koulua kotona vaan oppivelvollisuuden tavoitteita voidaan saavuttaa hyvin erilaisin oppimismenetelmin ja kotikoulua toteuttaa erilaisissa oppimisympäristöissä. Suomen Kotikouluyhdistys ry:n kokemuksen mukaan valtaosa kotikouluperheistä haluaa tarjota lapselleen monipuolisen, lapsen yksilöllisten taipumusten mukaisen, kehittävän kasvuympäristön.

Miten lapsen osallisuus näkyy kotiopetuksessa?

Osallisuus koostuu eri osatekijöistä, kuten oikeudesta saada tietoa itseä koskevista suunnitelmista, päätöksistä, ratkaisuista, toimenpiteistä ja niiden perusteluista sekä mahdollisuuksista ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa näihin asioihin. Kotikoulussa vastuu lapsen oppimisesta on yksin vanhemmilla. He voivat resurssiensa puitteissa muokata oppimisympäristöä, tavoitteita ja opintoihin liittyvää toimintaa yhdessä lapsen kanssa, lapsen kehitystaso huomioiden. Kotiopetus tarkoittaa hyvin usein lapsen aktiivista osallistumista oppimisprosessin suunnitteluun. Aktiivinen osallisuus ja joustava arjen suunnittelu mahdollistavat tuloksellisen kotikoulutien.

Oppiiko kotikoulussa ”olemaan”?

Kotiopetuksessa lapsi osallistuu arkeen määrittäen, toteuttaen ja arvioiden häntä koskevia päätöksiä. Kotiopetuksessa lapsen osallisuus on juuri siinä tärkeimmässä yhteisössä, jossa arki ja kasvu tapahtuvat ja josta itsenäistyminen ja irtiotto ajallaan tapahtuu. Yhteisöllisyys ja osallistuminen asioiden käsittelyyn tukevat kasvua ja identiteetin kehittymistä. Kotioppijan elinpiiri ei rajoitu perheeseen. Suomen Kotikouluyhdistys ry:n kokemuksen mukaan kotikoululaiset osallistuvat usein erilaisiin vertaisryhmiin. Harrastusten kautta ja kavereiden kanssa pääsee osalliseksi erilaisissa yhteisöissä. Kotioppijalla itseluottamus ja voima kasvaa yksilönä kumpuavat aidosta osallisuudesta arjessa, minkä ansiosta lapsi kasvaa yhteiskunnassa aktiiviseksi toimijaksi.

Miksi kotikouluun?

Yhä useampi vanhempi haluaa tarjota lapselleen samaa, mitä esimerkiksi etätyö mahdollistaa aikuiselle. Työelämän muutokset, tietotekniikan kehittyminen ja joustavat ratkaisut mahdollistavat aiempaa useamman aikuisen työskentelyn etätyönä. Monilla työpaikolla on käytössä liukuvat työajat tai työaikapankit, joiden kautta aikuinen pääsee osallistumaan oman arkensa suunnitteluun. Kun oppiminen ja opetuksen saaminen eivät enää pitkään aikaan ole olleet sidoksissa koulunpenkillä istumiseen (mm. e-kirjat, opetusvideot, etäopetusmahdollisuudet), yhä useampi vanhempi haluaa tarjota myös lapselleen mahdollisuuden osallistua arkeen. Kun lapsi otetaan mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon oman oppimispolun suunnittelussa, osallisuus konkretisoituu osallistumiseksi. Vuorovaikutus on merkittävä osa prosessia, jossa osallisuus muuttuu osallistumiseksi.

Vastustavatko kotikouluperheet koulua?

Kotikouluperheet eivät vastusta koulua. Suomalainen peruskoulu on menestys ja jopa arvokas vientituote. Kuitenkin kotikouluperheen valinnan taustalla on usein huoli lapsen oppimisesta. Kaikesta hyvästä ja korkeasti koulutetuista opettajista huolimatta maamme koululaitos ei enää takaa kultaista tulevaisuutta tai kelvollista osaamista. Elämme todellisuudessa, jossa joka kahdeksas peruskoulunsa päättävä poika ei osaa lukea riittävästi selviytyäkseen jatko-opinnoista: todellisuudessa, jossa lasten oppimistulokset ovat laskeneet koko 2000-luvun ajan, kuten Lapsiasiavaltuutettu kertoo raportissaan (YLE Uutiset 2015).

Kotiopetus jakaa mielipiteitä, ja siihen liittyy paljon ennakkoluuloja. Kotiopetus kuitenkin kiinnostaa yhä laajemmin ja saa osakseen yhä enenevässä määrin hyväksyntää. Ymmärtävää suhtautumista löytyy usein myös koulumaailman arjessa työskenteleviltä. Uuden opetussuunnitelman arvot ja oppimiskäsitys soveltuvat hyvin ja luontevasti kotipetukseen, minkä moni kotikouluperhe on jo ehtinyt huomata kotioppijansa kohdalla.

Kotikouluperheissä lapsen osallisuus on läsnä ja toteutuu arjessa, ei juhlapuheissa ja korulauseissa.

Hyvää Lapsen oikeuksien viikkoa 2018!

Suomen Kotikouluyhdistys ry / Hallitus

 

Lähde:

Yle Uutiset. 2015. Lapsiasiavaltuutettu: Joka kahdeksas poika ei osaa lukea riittävän hyvin. Politiikka 27.3.2015. Luettu 19.11.2018. https://yle.fi/uutiset/3-7894650?fbclid=IwAR19DoF6gtk9r1SB8X9bKKXqG7fwUyJIqtAGHjpb6dQP6hISOc2T0nFI5zU