Opiskelu kotiopetuksessa
Kotiopetuksessa lapsi ei ole minkään koulun oppilas, vaan lapsen oppivelvollisuuden mukaisesta opetuksen järjestämisestä vastaavat huoltaja/huoltajat.
Usein julkisuudessa sekoitetaan kotiopetus ja perusopetuksen puitteissa tehdyt erityiset opetusjärjestelyt. Näistä molemmista on käytetty julkisuudessa myös sanaa kotikoulu. Kotikoulu (homeschool) on maailmalla vakiintunut käsite tilanteeseen, jossa lapsi on kotiopetuksessa ja opetus ei ole sidottua mihinkään kouluun.
Kotiopetus ei ole Suomessa luvanvaraista. Mikäli lapsi halutaan opettaa kotiopetuksessa, asian päättävät lapsen huoltaja /huoltajat, jotka ilmoittavat asiasta kunnalle/kaupungille. Kotiopetukseen siirtyminen on ilmoitusasia.
Opetushallitus (OPH 2019) tiedottaa verkkosivuillaan asiasta seuraavasti: ”Oppivelvollisuuden suorittaminen muulla tavoin kuin koulussa ei edellytä lupaa viranomaisilta eli käytännössä kunnan opetustoimelta. Asiasta päättää huoltaja. Huoltajan ilmoitus koululle lapsen siirtymisestä kotiopetukseen riittää. Ilmoituksen jälkeen huoltaja on vastuussa siitä, että lapsi suorittaa oppivelvollisuuden. Jos huoltaja laiminlyö velvollisuutensa huolehtia lapsensa oppivelvollisuuden täyttymisestä, hänet voidaan tuomita sakkoon. Huoltaja vastaa lapsen opintojen järjestelyistä, kuten oppimateriaalien hankkimisesta ja varsinaisesta opiskelusta. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää opetusta kotiopetuksessa olevalle lapselle.” Lain antama mahdollisuus muuhun tapaan merkitsee sitä, että Suomessa ei ole koulupakkoa vaan oppivelvollisuuden suorittaminen esimerkiksi kotona on mahdollista.
Valtakunnallinen opetussuunnitelma ja siitä annetut määräykset sitovat kaikkia oppivelvollisia, opiskelevat he sitten peruskoulussa tai kotiopetuksessa. Kotiopetuksessa oppivelvollisuuttaan suorittavan opetuksen ei tarvitse olla sidottua minkään koulun paikalliseen opetussuunnitelmaan. Huoltaja /huoltajat voivat halutessaan hyödyntää jonkin kunnan tai koulun paikallista opetussuunnitelmaa tai tehdä kotioppijalle oman vapaamuotoisen suunnitelman valtakunnallisen opetussuunnitelman määrittämien tavoitteiden mukaisesti.
Kunta ei ole velvollinen tarjoamaan kotiopetuksessa opiskeleville koulukirjoja, oppimateriaaleja tai muita koulun palveluita. Huoltajat vastaavat kotioppijan oppimateriaalien valinnasta, hankinnasta ja kustannuksista. Oppikirjoja voivat ostaa myös yksityiset henkilöt monista paikoista, minkä lisäksi kirjasto on usean kotiopetusperheen ahkerassa käytössä. Kotiopetusperheiden keskusteluryhmistä saa paljon apua ja vinkkejä opetusmateriaalin käyttöön.
Kotiopetuksessa olevan lapsen oppimisen etenemistä seurataan kunnan tai kaupungin osoittaman ns. tutkivan opettajan toimesta. Usein ko. opettaja tapaa kotiopetuksessa olevan lapsen kerran tai pari lukuvuodessa ns. valvontatilaisuudessa, jossa lapsi saa esittää esim. projektejaan tai toteuttamiaan töitä. Moni kotiopetusperhe tekee lapsen kanssa ns. portfoliota, jossa lapsen eteneminen tulee esiin, ja oppimisen seuranta helpottuu.
Kotiopetuksessa opiskeleva lapsi saa oppimista seuraavalta taholta päätöksen vuosiluokan oppisisällön suorittamisesta. Perinteistä ns. todistusta ei anneta, ellei huoltaja halua lapsen peruskoulun suorittamisesta erikseen ns. erityistä tutkintoa.
Suomen Kotikouluyhdistys ry pyrkii vaikuttamaan siihen, että kotiopetuksessa olevien oppimisen seuranta on mahdollisimman tarkoituksenmukaista.
Esikoulussa kotona
Suomessa jokaisella lapsella on oikeus esiopetukseen ennen oppivelvollisuutta. Perusopetuslain 26 a§ mukaisesti oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsi voi osallistua vuoden kestävän esiopetuksen sijaan muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttamaan toimintaan. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsi voi osallistua velvoittavaan esiopetukseen kotona eli kotiesikoulussa. Huoltaja vastaa itse kotiesiopetukseen liittyvistä järjestelyistä, materiaaleista ja niihin liittyvistä kustannuksista.
Kotiesikoulua suunnittelevalle tai toteuttavalle voi olla epäselvää, valvotaanko kotona annettavaa esiopetusta samaan tapaan, kuin kotioppijan oppivelvollisuuden edistymistä perusopetuksen osalta. Lapsen asuinkunnalla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta valvoa kotona annettavaa esiopetusta, mutta mikään laki ei myöskään kiellä sitä. Joidenkin kuntien esiopetusta koskevissa materiaaleissa viitataan hallituksen esitykseen (HE 135/2014) ja mainitaan, että: ”Virallisen esiopetusjärjestelmän ulkopuolella annettava esiopetus katsotaan perusopetuksen tavoin kotiopetusta vastaavaksi”. Maininta voi löytyä esimerkiksi kunnan esiopetusta käsitteleviltä nettisivuilta tai Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 paikallisesti päätetyistä asioista.
Suomessa on vuoden 2019 tilastojen mukaan 311 kuntaa, joista 107 käyttää nimitystä kaupunki (Kuntaliitto 2019). Koska lakivelvoitteista valvontaa ei ole, kotiesikoulua harkitsevan huoltajan kannattaa itse selvittää etukäteen, onko lapsen asuinkunnalla valvontaan/seurantaan liittyviä käytäntöjä, mikäli lapsi saa esiopetusta virallisen opetusjärjestelmän ulkopuolella. Huoltajan tulee huolehtia siitä, että kotiesiopetuksessa saavutetaan velvoittavalle esiopetukselle asetetut tavoitteet.
Suomen Kotikouluyhdistys ry suosittelee huoltajaa toteuttamaan lapsen opetuksen ja toiminnan suunnitelmallisesti hyödyntämällä Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita 2014 sekä dokumentoimaan lapsen oppimista ja toimintaa kotiesikoulun aikana. Dokumentointia voi toteuttaa omalla tyylillä vapaamuotoisesti ja koostaa esiopetusvuodesta esimerkiksi perinteisen kansioportfolion tai sähköisen portfolion.
Lähteet:
Kuntaliitto. 2019. Kaupunkien ja kuntien lukumäärät ja väestötiedot. Luettu 5.5.2019. https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/kaupunkien-ja-kuntien-lukumaarat
OPH. 2019. Kotiopetus. Luettu/päivitetty 1.8.2019. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kotiopetus
Perusopetuslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628