KOTIOPETUS: FAQ

Kuka on oppivelvollinen?

”Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta” (Perusopetuslaki 628/1998, 25 §.)

Voiko oppivelvollisuuden suorittaa kotiopetuksessa?

 Oppivelvollisuuden voi suorittaa joko osallistumalla perusopetukseen tai hankkimalla muulla tavoin perusopetuksen oppimäärän mukaiset tiedot. Lain antama mahdollisuus muuhun tapaan merkitsee sitä, että Suomessa ei ole koulupakkoa vaan oppivelvollisuuden suorittaminen esimerkiksi kotona on mahdollista.

Kuka on kotioppija/kotikoululainen?

Kotikoulua käyvästä lapsesta tai nuoresta käytetään nimitystä kotikoululainen tai kotioppija. Kyse on oppivelvollisesta, joka ei osallistu kunnan järjestämään perusopetukseen eikä ole kirjoilla missään kunnan koulussa. Hän ei ole oikeutettu kunnan tarjoamiin etuuksiin, kuten maksuttomiin oppimateriaaleihin tai oppilashuollon palveluihin.

Ketkä ovat kotiopetuksessa?

Kotioppijoissa on kaikenlaisia lapsia ns. normioppijoista lähtien. Kotiopetus ei siis tarkoita sitä, että lapsella on jokin häiriö, erityistarve tai vaikeus, vaan kotikouluun päädytään hyvin erilaisista syistä.

Sopiiko kotiopetus erityislapselle tai vammaiselle lapselle?

Erityistarve, vammaisuus tai esimerkiksi jokin häiriö eivät ole este kotiopetukselle, mutta kotiopetuksessa ei voida tehdä ns. yksilöllistettyjä opetussuunnitelmia tai erityisopetuspäätöksiä. Kotiopetus voi kuitenkin olla erityislapselle erittäin hyvä ratkaisu, jossa oppivelvollisuutta voidaan toteuttaa aivan omalla, lapselle hyvinkin räätälöidyllä tavalla.

”On tärkeää huomata, tietyt säädösten mahdollistamat joustot opiskelun järjestämisessä koskevat vain koulua käyviä. Siksi huoltajan päätöksellä kotona opiskelevaa ei voida esimerkiksi vapauttaa jonkin perusopetuksen oppimäärään kuuluvan yhteisen aineen opiskelusta. Kotona opiskelevan oppimääriä ei voida myöskään yksilöllistää, sillä erityisopetuspäätös voidaan tehdä vain koulussa opiskelevalle. Edellä esitetty merkitsee sitä, että sekä kotiopiskelijan opinnot että niiden arviointi on koulua käyviä tiukemmin sidottu säädöksissä määriteltyihin oppiaineiden oppimääriin.” (OPH 2019.)

Kuka päättää kotiopetukseen siirtymisestä ja tarvitaanko siihen lupa?

”Oppivelvollisuuden suorittaminen muulla tavoin ei edellytä lupaa viranomaisilta. Asiasta päättää huoltaja, joka sen jälkeen myös vastaa oppivelvollisen opintojen järjestelyistä.” (OPH 2019.)

Miten kotiopetukseen siirtymisestä ilmoitetaan?

Kotiopetukseen voi siirtyä milloin tahansa ilmoituksella, joka tehdään kirjallisesti lapsen asuinkunnan perusopetuksesta vastaavalle viranomaiselle. Kunnilla voi olla ilmoittamista varten omia lomakkeita, mutta menettelyt vaihtelevat. Usein vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus riittää.

Kirjataanko kotioppija koulun kirjoille?

”Jos oppivelvollinen ei osallistu kunnan järjestämään perusopetukseen, ei häntä rekisteröidä oppilaaksi mihinkään kunnan kouluun” (OPH 2019).

Mistä kotioppijan huoltaja on vastuussa kotiopetuksessa?

Huoltaja vastaa kotiopetukseen liittyvistä kustannuksista, järjestelyistä ja siitä, että kotioppija oppii ja edistyy. Hän huolehtii myös siitä, että kotioppija saa tarvittavat terveydenhuoltoon ja hyvinvointiin liittyvät palvelut. Kokonaisvaltaiseen kasvatusvastuuseen ”kuuluu myös lasten sosiaalisten taitojen kehittymisestä huolehtiminen” (SuKo 2018).

”Huoltaja on vastuussa myös siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritetuksi. Jos huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden täyttymistä, hänet voidaan tuomita sakkoon oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä. ” (OPH 2019.)

Kuka valvoo kotiopetusta?

”Perusopetuslain 26 §:n 3 momentin mukaan oppivelvollisen asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä siinä tapauksessa, että tämä ei osallistu opetukseen. Lainsäädäntö ei sisällä määräyksiä valvonnan käytännön järjestelyistä vaan niistä päätetään kunnissa.” (OPH 2019.) Käytännön järjestelyistä tutkiva opettaja päättää yhteistyössä kotioppijan huoltajan/huoltajien kanssa.

Voiko huoltaja toivoa tiettyä opettajaa tutkivaksi opettajaksi?

”Yleisenä menettelynä on, että kunta nimeää tutkivan opettajan” (OPH 2019). Käytännöt voivat kuitenkin vaihdella ja mitään sääntöä asiasta ei ole. Esimerkiksi Helsingissä ilmoitus kotipetukseen siirtymisestä tehdään lomakkeella, jossa on mahdollista ilmoittaa ehdotus tutkivan opettajan määräämisestä.

Missä valvontatilaisuus järjestetään ja miten siitä sovitaan?

Mitään erillistä lakia tai pykälää ei ole siitä missä kotioppiljan valvontatilaisuus järjestetään, mutta OPH:n (2019) mukaan: ”Tutkiva opettaja myös keskustelee huoltajan kanssa ja informoi häntä sekä valvonnan periaatteista että käytännön järjestelyistä”.

Yleensä valvontatilaisuus on tutkivan opettajan koululla, mutta Suomen Kotikouluyhdistys ry:n jäsenissä on perheitä, joissa kotioppijan valvontatilaisuuksia on järjestetty myös esimerkiksi kirjastossa tai lapsen kotona. Kotioppijan huoltajien ja tutkivan opettajan on hyvä sopia valvonnan paikasta ja toteutustavasta yhdessä.

Miten ja kuinka usein valvontaa tehdään?

”Oppivelvollisen edistymistä valvotaan ja seurataan suhteessa perusopetuksen oppimäärään kuuluvien oppiaineiden tavoitteisiin. Lainsäädännössä ei ole määritelty, kuinka usein valvontatilaisuuksia järjestetään. Yleinen käytäntö on, että niitä on kerran pari vuodessa.” (OPH 2019.)

Valvontatilaisuuksien ajankohdista ja määristä tulee sopia yhteistyössä kotikouluperheen kanssa. Kotioppijoilla ei ole lukukausia ja –vuosia, joten tilaisuuksien ajankohdat vaihtelevat.

Kuinka pitkä valvontatilaisuus on?

Valvontatilaisuutta ja sen kestoa määrittää muun muassa se, kuinka paljon tutkiva opettaja on saanut tietoa kotioppijan edistymisestä etukäteen. Tyypillisesti alakouluikäisen kotioppijan oppivelvollisuuden edistymisen valvonta kestää tunnista kahteen tuntia.

Minkälainen on valvontatilaisuus?

Jokainen valvontatilaisuus on omanlaisensa ja lapsen etu tulee asettaa valvonnassa ensisijalle. Valvontatilaisuus tulee sopia lapsen perheen kanssa yhteistyössä. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja kohdelluksi yksilönä ja lapsen etua arvioitaessa on aina huomioitava kyseinen lapsi.

”Valvontatilaisuuksissa edistymistä tutkitaan muun muassa keskustelujen, kirjallisten ja suullisten kokeiden ja näyttöjen sekä muun tyyppisten näyttöjen avulla. Muut näytöt ovat tarpeen erityisesti selvitettäessä oppivelvollisen edistymistä taide- ja taitoaineissa. Näytöt voivat olla esimerkiksi taitojen osoittamista erilaisin suorituksin itse valvontatilanteissa tai opiskelua ja sen tuotoksia kuvaavia portfolioita. Näyttötilanteita voidaan järjestää myös autenttisissa ympäristöissä kuten esimerkiksi luonnossa, laboratoriossa tai liikuntapaikoissa, jotta tutkiva opettaja voi selvittää ja arvioida oppilaan edistymistä ja osaamista oppiaineiden eri osa-alueilla.” (OPH 2019.)

Onnistuuko kotikoulun käyminen ja valvonta vieraalla kielellä?

Vieraalla kielellä kotikouluttamiselle ei sellaisenaan ole estettä, mutta on tärkeää tiedostaa, että Suomessa vakituisesti asuvan oppivelvollisen pitää edistyä ja saada oppivelvollisuusiän puitteissa suomalaista perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jotka ovat sidoksissa voimassa olevaan valtakunnalliseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan.

Suomessa kotioppijan oppivelvollisuuden edistymisen valvonnasta ja käytännön järjestelyistä päätetään kunnissa. Käytännöt vaihtelevat, mutta: ”Yleisenä menettelynä on, että kunta nimeää tutkivan opettajan, jonka tehtävänä on selvittää ja arvioida oppivelvollisen edistymistä” (OPH 2019). Koululla on yksi opetuskieli (Perusopetuslaki 625/1998, 10 §), joka saattaa vaikuttaa käytännön järjestelyihin. Näistä asioista olisi hyvä keskustella etukäteen ja tulisi päättää yhdessä kotioppijan huoltajan/huoltajien kanssa. Koska kunnissa on erilaisia käytäntöjä valvonnan järjestämisessä, Suomen Kotikouluyhdistys ry ei voi ottaa kantaa siihen, millä kielellä valvonta järjestyy.

Perusopetuslain 10 § mukaisesti: ”Koulun opetuskieli ja muualla kuin koulussa järjestettävässä opetuksessa käytettävä kieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetuksesta voidaan antaa muulla kuin edellä mainitulla oppilaan omalla kielellä, jos se ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata opetusta”. (23.12.1999/1288.)

Osassa kuntia asukasluku on suuri ja kouluja on useita eri opetuskielillä, jolloin esimerkiksi kotikoulun käyminen ja seuranta tietyllä kielellä voi järjestyä helposti. Osassa kuntia taas on vähän asukkaita, kenties vain yksi pieni koulu ja muutama opettaja tai perusopetusta järjestetään yhteistyössä toisen kunnan kanssa. Tällöin käytännön järjestelyt muulla kuin koulun opetuskielellä voivat olla mutkikkaammat. Kieliasioista on hyvä ottaa selvää ja keskustella etukäteen kunnan opetusviranomaisten kanssa kotiopetukseen päädyttäessä.

Saako kotioppija oppikirjat, oppimateriaalit ja työvälineet koululta? 

”Jos oppivelvollinen ei osallistu kunnan järjestämään perusopetukseen, ei häntä rekisteröidä oppilaaksi mihinkään kunnan kouluun. Kunta ei tällöin ole myöskään velvollinen järjestämään hänelle palveluja tai etuuksia, kuten oikeus mahdollisesti tarvittavaan tuki- tai erityisopetukseen. Samoin oikeus maksuttomiin oppikirjoihin, oppimateriaaleihin ja työvälineisiin sekä maksuttomaan kouluruokailuun, kouluterveydenhuoltoon, koulukuljetukseen ja muihin oppilashuollollisiin palveluihin ovat koulun oppilaalle kuuluvia etuisuuksia, joita kunnan ei tarvitse kotona opiskelevalle järjestää. Mitkään säädökset eivät kuitenkaan estä kuntaa antamasta maksuttomia oppikirjoja tai muita palveluja kouluopetukseen osallistumattomalle oppivelvolliselle.” (OPH 2019.)

Koulu siis saa halutessaan antaa kotioppijalle maksuttomia oppikirjoja ym., mutta hänellä ei ole minkäänlaista velvoitetta käyttää niitä, sillä huoltajat päättävät käytettävistä oppimateriaalista ja menetelmistä.

Tuleeko kotioppijan noudattaa valvovan koulun opetussuunnitelmaa ja käyttää samoja oppimateriaaleja?

Missään ei määrätä, että kotikoulussa tulisi edetä sen opetussuunnitelman ja niiden oppimateriaalien pohjalta, joita asuinkunnassa/tutkivan opettaja koulussa käytetään. Huoltaja voi tehdä kotioppijalle oman opetussuunnitelman ja päättää, mitä materiaaleja kotiopetuksessa käytetään.

”Kunnan ja tutkivan opettajan on hyvä keskustella huoltajan kanssa siitä, miten oppivelvollinen aikoo kotiopiskelussaan edetä. Kotiopiskelua ei ole säädöksin sidottu asuinkunnan tai tutkivan opettajan koulun opetussuunnitelman mukaiseen etenemiseen. Periaatteessa huoltaja voi laatia valtakunnallisten säädösten pohjalta oppivelvolliselle oman opetussuunnitelman, joka antaa perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot. Jos oma opetussuunnitelma laaditaan, on se syytä toimittaa myös tutkivalle opettajalle.” (OPH 2019.)

Pitääkö kotioppijan edetä vuosiluokkiin sitoutuen?

Missään laissa ei kotioppijaa sidota tiettyyn oppimismenetelmään tai koulujen luokka-asteisiin. Oppivelvollisuuden päättymiselle on ajantasaisessa lainsäädännössä määritelty yläraja muttei alarajaa. ”Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta” (Perusopetuslaki 628/1998, 25 §).  Oppivelvollisuuden suorittamiseksi ”on osallistuttava tämän lain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot” (Perusopetuslaki 628/1998, 26 §).

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on mahdollista peruskoulussa (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 38) ja soveltaen erityisten opetusjärjestelyjen ensimmäistä kohtaa (Perusopetuslaki 628/1998, 18 §) oppilas on esimerkiksi mahdollista siirtää huoltajan suostumuksella sen vuosiluokan yli, josta hänellä arvioidaan olevan jo riittävät tiedot ja taidot. Kotioppijan mahdollisuus opiskella vuosiluokkiin sitomattomasti – loogisesti edeten – selittyy edellä viitattujen Perusopetuslain ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kautta.  Kotioppija voi esimerkiksi edetä joissakin tai kaikissa aineissa vuosiluokkajakoa nopeammin. Hän voi myös saavuttaa perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot yhdeksättä vuosiluokkaa aiemmin.

Täytyykö kotioppijan tehdä kokeita?

Suomen Kotikouluyhdistys ry katsoo, että ammattitaitoinen opettaja kykenee toteuttamaan valvontatehtävänsä ilman kokeiden teettämistä. Kokeet eivät ole oppilaan edun- ja tarkoituksenmukaisia muuten kuin silloin, kun huoltaja haluaa numeroarvosanan ja todistuksen. Kokeiden tekeminen on mahdotonta monille kotioppijoille, esimerkiksi niille, jotka eivät käytä oppimisensa tukena oppikirjoja tai etenevät luokattomasti omassa tahdissaan.

Kotiopetuksessa ei ole pakko noudattaa tutkivan opettajan tai lähikoulun (tai kunnan) opetussuunnitelmaa. Niin ikään ei ole mitään velvollisuutta käyttää samaa oppimateriaalia. Mikäli kotioppijalle teetetään kokeita, tulee niiden olla lapsen oikeusturvan mukaisia ja kohdella häntä tasavertaisesti. Esimerkiksi kielten kokeissa ei voida käyttää lapselle tuntemattoman kirjasarjan kokeita, yhtä vähän kuin koulussa opiskeleville oppilaille voitaisiin.

Arvioiko tutkiva opettaja kotioppijaa?

Perusopetusasetuksen (1998/852, 13 §) mukaan: ”Oppilaan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai opintokokonaisuuden osalta oppilaan opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä”. Tutkiva opettaja ei opeta kotioppijaa eikä hänen tehtävänsä ole siis arvioida oppiaineita tai opintojaksoja vaan ainoastaan seurata oppivelvollisen edistymistä.

Mitä tarkoittaa oppivelvollisen edistymisen seuranta?

Valvonta on oppivelvollisen edistymisen seurantaa. Edistymisen kannalta riittää, että aineen oppimäärä on hyväksytty tai hylätty. Hyväksyttyyn riittää arvosanan 5 tasoiset tiedot ja taidot.

Minkälainen on kirjallinen seloste kotioppijan edistymisestä opinnoissa?

Yhtenäistä mallia kirjallisesta selosteesta kotioppijan edistymisestä opinnoissa ei ole. Kyseessä on vapaamuotoinen seloste. Seloste ei ole todistus.

Annetaanko kotioppijalle arvosanoja?

Jos aineesta halutaan numeroarviointi, sitä pyytää kotioppijan huoltaja. Asiasta on hyvä keskustella tutkivan opettaja kanssa hyvissä ajoin etukäteen.

Miten kotioppija saa todistuksen?

Jos huoltaja haluaa kotioppijalleen perusopetusta vastaavan todistuksen, kotioppija voi suorittaa erityisen tutkinnon (OPH 2019). Erityisessä tutkinnossa kotioppijan osaamista arvioidaan suhteessa perusopetuksen yleiseen oppimäärään ja sen tavoitteisiin. Asiasta löytyy lisätietoa muun muassa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista (2014, 59) luvusta 6.7 Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset.

Onko kotiopetuksessa oleminen huolenaihe?

Kotioppijat eivät edusta mitään yhtenäistä ryhmää. Kotiopetus ei itsessään altista lasta laiminlyönnille tai lisää lapsen riskiä syrjäytyä. Monelle lapselle kotiopetus on hyvä tapa oppia ja suorittaa oppivelvollisuus. Tutkivan opettajan tehtävänä on valvoa oppivelvollisuuden edistymistä. Oppivelvollinen on kuitenkin kunnallisen terveydenhuollon piirissä, ja mikäli oppivelvollisuuden edistymisen valvonnan yhteydessä huomataan jotain huolestuttavaa, on tutkivalla opettajalla velvollisuus puuttua asiaan. Pelkkä vanhemman tekemä päätös lapsen ottamisesta kotiopetukseen ei kuitenkaan anna aihetta epäillä, että lapsen psyykkinen tai fyysinen kehitys olisi vaarassa.

Voiko velvoittavaa esikoulua käydä kotona?

Suomessa jokaisella lapsella on oikeus esiopetukseen ennen oppivelvollisuutta. Perusopetuslain 26 a§ mukaisesti oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsi voi osallistua vuoden kestävän esiopetuksen sijaan muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttamaan toimintaan.

Valvotaanko kotiesikoulua?

Lapsen asuinkunnalla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta valvoa kotona annettavaa esiopetusta, mutta mikään laki ei myöskään kiellä sitä. Kotiesikoulua harkitsevan huoltajan kannattaa selvittää etukäteen, onko lapsen asuinkunnalla valvontaan/seurantaan liittyviä käytäntöjä, mikäli lapsi saa esiopetusta virallisen opetusjärjestelmän ulkopuolella.

Kunta saattaa ilmoittaa esiopetusta koskevissa materiaaleissa hallituksen esitykseen (HE 135/2014) perustuen että: “Virallisen esiopetusjärjestelmän ulkopuolella annettava esiopetus katsotaan perusopetuksen tavoin kotiopetusta vastaavaksi”. Maininta voi löytyä esimerkiksi kunnan esiopetusta käsitteleviltä nettisivuilta tai Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 paikallisesti päätetyistä asioista.

Huoltajan tulee huolehtia siitä, että velvoittavalle esiopetukselle asetetut tavoitteet saavutetaan. Suomen Kotikouluyhdistys ry suosittelee huoltajaa toteuttamaan lapsen esiopetuksen ja toiminnan suunnitelmallisesti hyödyntämällä Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita 2014 sekä dokumentoimaan lapsen oppimista ja toimintaa kotiesikoulun aikana.

Hyödyllistä huomioitavaa

Vaikka laki ei tällä hetkellä velvoita kuntia valvomaan kotona annettavaa esiopetusta, on hyvä olla tietoinen muun muassa OAJ:n kannasta ja järjestön uudesta oppivelvollisuusmallista, joka kytkeytyy suunnitelmiin kaksivuotisesta esiopetuksesta ja oppivelvollisuuden pidentämisestä. OAJ:ssa (2018) nähdään, että mikäli lapsi osallistuu muuhun kuin kunnan järjestämään esiopetukseen, kunnilla pitäisi olla velvollisuus sitä valvoa ja viranomaisten turvata, ”että jokaisen lapsen esiopetus vastaa sisällöllisesti ja laadullisesti sitä, mitä lait ja normit edellyttävät”.

 

Lähteet

OAJ.2018. 7 kysymystä 5-vuotiaiden eskarista. https://www.oaj.fi/ajankohtaista/nakemyksemme/2018/7-kysymysta-5-vuotiaiden-eskarista/

OPH. 2019. Kotiopetus. Säädöksiä ja ohjeita. Luettu 26.4.2019. https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/perusopetuksen_jarjestaminen/kotiopetus. Päivitetty 8.8.2019. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kotiopetus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. 2016. Määräykset ja ohjeet 2014:96. 4. painos. Helsinki: Opetushallitus.

Perusopetusasetus 20.11.1998/852. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980852#L4P23

Perusopetuslaki 21.8.1998/628. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628#L8P38

SuKo. 2018. Kotikoulun ABC. Suomen Kotikouluyhdistys ry. Saatavissa: https://www.suomenkotikouluyhdistys.fi/wp-content/uploads/2018/06/SuKo-esite.pdf

 

Lisätietoa

Keskeistä sanastoa ja käsitteitä:

https://www.suomenkotikouluyhdistys.fi/keskeista-sanastoa-ja-kasitteita/

 

Kotikoulun ABC -esite

Esitteessä on perustietoa kotikoulua harkitsevalle tai kotikouluun siirtyvälle, ja se on saatavissa PDF-muodossa nettisivuiltamme: https://www.suomenkotikouluyhdistys.fi/wp-content/uploads/2018/06/SuKo-esite.pdf

Kotioppijan seuranta – Kyselyn kooste (2018)

Suomen Kotikouluyhdistys ry toteutti loka-marraskuussa 2018 kotioppijoiden seurantaan liittyvän kyselyn, jonka tarkoituksena oli saada vaikuttamisen ja yhteistyön kannalta tärkeää tietoa toimivista ja mielekkäistä käytännöistä, mahdollisista ongelmakohdista sekä näiden yleisyydestä Suomessa. Kyselyssä kartoitettiin muun muassa sitä, kuinka tutkivan opettajan/tutkivien opettajien tapaamiset on kotikouluperheiden kanssa järjestetty, kuinka yhteistyö on toiminut, miten oppimista on arvioitu ja kuinka lapsen etu, tarkoituksenmukaisuus ja tasa-arvoisuus ovat näissä tilanteissa ja käytännöissä toteutuneet kotikouluperheiden näkökulmasta. Kyselyn tulokset on raportoitu koosteessa Kotioppijan seuranta (2018), joka löytyy nettisivuiltamme: https://www.suomenkotikouluyhdistys.fi/wp-content/uploads/2019/01/SuKo-2018-Kotioppijan-seuranta-kyselyn-kooste.pdf

 

Kotiopetus, kotikoulu ja oppivelvollisuus: Suomen Kotikouluyhdistys ry