Kotikoululaisille palveluja tarjoavat tahot
Esittelyssä Laavu Learning, Feeniks-nettikoulu ja Turun Feeniks-koulu
Maaliskuun ensimmäinen virtuaali-ilta Discordissa keräsi langoille yli 20 kuulijaa. Tänään aiheena oli kotioppijoille palveluja tarjoavien koulutuspalveluiden esittäytyminen. Aloite tällaiseen esittäytymisiltaan tuli Laavu Learning -koululta ja mukaan osallistuivat myös Feeniks-nettikoulu sekä Turun Feeniks-koulu. Kolme erilaista koulua esittelivät aluksi lyhyesti toimintaansa ja reilu puolituntinen jäi aikaa kysymyksille ja keskustelulle.
Laavu Learning
Laavu Learningin toimitusjohtaja Elina Väänänen esitteli vuonna 2021 perustettua yritystä. Linjoilla oli mukana myös rehtori Niina, joka vastaa Laavun pedagogisesta puolesta. Korona-aika todisti, että osa oppilaista nauttii opiskelusta ja osa opettajista etäopetuksesta.
Yritys tarjoaa kaksi ydinpalvelua: Laavu Koulu ja Laavu Koulu Plus. Plus-palvelussa on tarjolla yksityisopetusta ja valinnaisaineita. Syyskuun 1. päivänä 2021 ensimmäisen lukuvuoden aloittivat 3.–6. luokat ja 7.–9. luokat. Tällä hetkellä Laavu tarjoaa perusopetusta suomalaisen POPS:n mukaan, tulevaisuudessa toivottavasti myös lukio-opetusta. Opetuskielenä on tällä hetkellä suomi, jatkossa mahdollisesti myös englanti.
Toimintaidea on opiskella opettajan johdolla lähiopetuksenomaisesti etänä. Etäkouluun kuuluu 45 min oppitunnit, välitunnit, opettajat opettavat luokkiaan, ja käytössä ovat sähköiset oppimateriaalit. Etäkouluna Laavukoulu on paikkariippumaton, opettajia koulussa toimii myös ulkomailta käsin. Opetus on tiivistä, ryhmäkoot ovat pieniä ja eteneminen nopeasti on mahdollista. Myös opettaja–oppilassuhde on tiivis. Opetusta annetaan tällä hetkellä ulkosuomalaisille ja kotioppijoille.
Feeniks-nettikoulu
https://feeniks-koulu.fi/wp_feeniks/
Marko Koskinen esitteli Feeniks-nettikoulua ja lähetti kuulijoille terveiset Nicaraguasta 🙂 Nettikoulun idea pohjautuu demokraattisten koulujen ajatukselle, mistä Marjukka Saarnisto kertoo tarkemmin Turun Feeniks-koulun yhteydessä. Marko piti kolme vuotta Keravalla ja Vantaalla fyysistä koulua, jonka siirsi sitten verkkoon. Nettikoulun alkuvaiheessa hän tutki suomalaiset oppikirjat läpi ja muodosti niiden pohjalta tehtävät ja kysymykset eri ainesta ja teemoista.
Nettikoulun ydin on teemoihin ja oppiaineisiin rakentuvat kysymykset ja tehtävät, ja ne kattavat koko peruskoulun kaikki pakolliset oppiaineet. Ne antavat rungon siitä, mitä peruskoulun aikana tarvitsee oppia ja tietää, mutta ei määrää sitä, miten ne asiat pitäisi opetella. Idea on antaa perheille mahdollisimman paljon vapautta päättää, miten oppia teemat ja oppiaineiden sisällöt.
Kysymykset ja tehtävät ovat vuosiluokkiin sitomattomia, mutta niistä aktivoidaan näkyviin vain tarpeelliset kerralla. Käytössä on lisäksi pari maksullista lisensoitua ohjelmistoa matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan. Nettikoulua pyritään rakentamaan rakentamaan sosiaalisempaan suuntaan, mutta tällä hetkellä Feeniks-nettikoulu on pääosin itsenäistä opiskelua kotona vanhempien opastuksella, jotka ovat vastuussa oppimisesta.
Turun Feeniks-koulu
https://turunfeenikskoulu.fi/turunfeenikskoulu
Marjukka Saarnisto kertoi Turun Feeniks-koulusta. Kyseessä on konkreettisesti Turussa sijaitseva koulu, joka on perustettu 3,5 vuotta sitten. Marjukka on itse ollut mukana 1,5 vuotta.
Toiminta-ajatukseltaan kyseessä on demokraattinen vapaakoulu: lapset saavat osallistua päätöksentekoon tasavertaisesti aikuisten kanssa, esimerkiksi koulun sääntöjen ja lukujärjestyksen laatimiseen. Opettajien tehtävä aikuisina on taata turvalliset ja terveelliset puitteet. Vapaus tarkoittaa sitä, että lapsilla on todella vapaus valita, mihin osallistuvat: mikään ei ole pakollista vaan lähtee lapsen omasta oppimisen ilosta. He tosiasiassa myös haluavat osallistua kaikkeen koulun toimintaan, koska he ovat itse olleet rakentamassa toiminnalleen sisältöä.
Ikähaarukka on laaja: eskari- ja perusopetusikäiset ovat kaikki samassa ryhmässä. Turun Feeniks-koulu ei ole virallinen koulu, mutta se on tulevaisuuden kaukainen haave. Kerhotoiminta on suunnattu kotioppijoille, ja toiminta on osa-aikaista. Se sisältää oppituokioita ja vapaata leikkiä. Painopiste on sosiaalisuudessa: yhteisö, missä saa tehdä mukavia asioita ja nähdä kavereita. Opetukseen tarjotaan myös tukea varsinaisen kotona opettamisen lisäksi.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Autetaanko nettikoulussa vanhempia OPS:n seuraamisessa tai kotioppijan suunnitelman laatimisessa?
Marko: Kun ilmoittautuu nettikouluun, pidetään tunnin mittainen esittely järjestelmästä ja luodaan tunnukset kotioppijalle. Kaksi viikkoa saa testata järjestelmää, minkä jälkeen tehdään tarkempi suunnitelma. Tarkempaa suunnitelmaa tehdessä keskustellaan teemoista ja kokonaisuuksista, mitä opiskellaan ja missä järjestyksessä, rakennetaan kalenteria mitä milloinkin opiskelisi. Opiskelu voi olla luokka-asteiden mukainen tai luokkiin sitomaton. Suunnitelman teossa saa apua.
Q: Voiko Laavulle siirtyä kesken lukuvuoden?
Elina: Kyllä voi. Alkupalaverissa selvitetään, mitä koulussa on jo suoritettu ja pystyykö suoraan hyppäämään etäluokan lukujärjestykseen vai tarvitseeko lisätukea jonkin aineen kanssa.
Niina: Mukaan voi tulla missä vaiheessa lukuvuotta tahansa, etenemistä opinnoissa suunnitellaan tapauskohtaisesti. Ratkaisut etsitään yhdessä huoltajien ja Laavun opettajien kanssa. Kuunnellaan lapsen ja huoltajan toiveita ja keskustellaan myös suoraan lapsen kanssa, millaisia ajatuksia ja toiveita tällä on.
Q : Saataisiinko Suomeen virallinen nettikoulu, onko Laavu ajatellut asiaa tai oletteko vieneet asiaa jo eteenpäin?
Elina: Etäkoulusta on jo tehty kansalaisaloite ja OPH:n kanssa on keskusteltu. Perusopetuslaki on se, mikä estää: etäopetus ainoana opetusmuotona ei ole vaihtoehto. Etäopetuksen hyödyt osalle oppijoita kyllä nähdään, mutta laki estää. Katsotaan tulevaisuuteen toiveikkaasti.
Q: Millainen asiakkuusmalli Laavu Learning on? Voiko ottaa tiettyjä kursseja vai pitääkö ottaa kaikki tai ei mitään?
Elina: Valinnanmahdollisuus on. Voi tulla esimerkiksi matikan tunneille tai osalle oppitunneista mukaan. Yksityisopetustakin voi räätälöidä. Etuna on ns. oma etäluokka, jossa läsnä on muita oppilaita.
Niina: Mietitään aina tapauskohtaisesti, millaisia tarpeita oppilaalla itsellä on ja mitä vanhemmat toivovat. Nytkin on oppilaita opiskelemassa vain tiettyjä aineita. Huoltajat ovat toivoneet esimerkiksi ylöspäin eriyttävää opetusta, jos lähikoulusta ei ole saanut opetusta siihen tahtiin kuin olisi hyvä. Tai tukiopetusta, jos lapsella on vaikeaa lähikoulussa. Voidaan sopia tiettyjä kokonaisuuksia tai oppiaineita.
Q: Ovatko eriyttämistarpeet lähtöisin perheistä vai kouluista?
Niina: Mielenkiintoinen kysymys. Kouluissa on haasteita eriyttää ylöspäin, mutta Laavu ei voi kouluille tarjota palvelujaan, vaikka mielellään voitaisiin tehdä yhteistyötä koulujen kanssa. Tällä hetkellä yhteydenotot tulevat perheiltä.
Q: Millaiset maksut eri kouluilla on?
Marko: Feeniks-nettikoulu toimii yhdistyspohjalta ja siten pystyy tarjoamaan kaiken sisältönsä 50 €/ kk. Jos perheessä on useampi lapsi, tällä hinnoittelulla tehdään tunnukset ja oma OPS ilman lisäkustannuksia perheen kaikille lapsille.
Elina: Laavulla lukuvuoden 2022–2023 hinnasto on: 7.–9. luokat lukuvuosi 10 000 + alv 24 %, 5.–6. luokat 9000 € + alv 24 %, 3.–4. luokat 8500 € + alv 24 %. Alemmat luokat tapauskohtaisesti tarjousten mukaan.
Niina: Kun on kokoaikaisopiskelija ja suorittaa koko lukuvuotta, niin siihen sisältyy lukujärjestys, reaaliaikaista opetusta verkossa hyvin koulumaisesti. Opettajat pitävät nämä oppitunnit ja auttavat ja edistävät oppimista kaikilla tunneilla.
Q: Feeniks-Nettikoulussa saa siis tehtäviä, mutta vastaukset niihin opiskellaan itse?
Marko: Kyllä, oppiaineissa on teemoja ja kokonaisuuksia. Yhteensä 4500 kysymystä ja tehtävää, jotka on niputettu luokka-asteittain (1.–2., 3.–6., 7.–9.). Kysymysniput aktivoidaan asteen mukaan ja kysymyksiä ja tehtäviä oppija tekee lähtökohtaisesti itsenäisesti. Yleensä vain kerran tai kaksi vuodessa on kysytty oppitunteja. Suurin ero kouluopetukseen on se, että koulukirjojen tehtävät ja kysymykset ovat tarkistus siitä, että kyseinen asia on opittu kirjasta. Feeniksissä tehtävien lähtökohta on lähestyä aihetta näkökulmasta ”mitä uutta voin tästä oppia”.
Era: Perheemme kokemuksella kysymykset ovat laajempia, ei ole selkeitä kyllä/ei vastauksia vaan tarkastellaan laajempia kysymyksiä. Jos on aiemmin käynyt tavallista koulua, niin vaatii vähän ajatttelun muutosta, miten tehtäviä lähestytään.
Q: Ovatko Feeniks-Nettikoulun tehtävät niin kattavat, että niillä pystyy suorittamaan koko perusopetuksen oppivelvollisuuden?
Marko: Idea on, että niillä pärjää koko perusopetuksen läpi. Jos tehtävät tekee sillä laajuudella, millä ne on suunniteltu tehtävän, ne kattavat silloin koko perusopetuksen ja aikaa kuluu noin 2–3 h päivässä (vrt. koulun 6–8 h).
Q: Miten on lähestytty erityislasten opetusta verrattuna normikouluun? Miten kouluna on valmistauduttu erityislapseen inkluusion hengessä? Esimerkiksi, jos lapsilla on ongelmia etenkin koulujärjestelmän kanssa.
Niina: Laavun opettajien joukossa on erityisopettajia. Tällä hetkellä oppilaissa ei ole varsinaisesti diagnosoituja oppilaita, jotka olisivat olleet aiemmin koulussa tuen piirissä. Erilaisia tapauksia on paljonkin ja monia syitä löytyy, miksi huoltaja on päättänyt ottaa kotiopetukseen. Tietenkin sillä on väliä, minkä tyyppisistä syistä on kyse (esim. kiusaaminen vrt. oppimisvaikeudet). Onko erityisopettaja jo tehnyt aiemmin koulussa ratkaisuja tukimuodoista, onko taustalla diagnosoituja tuen tarpeita? Laavussa on jo valmiiksi pienet ryhmäkoot, mikä vaikuttaa jo omalta osaltaan oppimiseen, kun vertaa koulujen tyypillisesti suuriin luokkakokoihin.
Kun huoltaja haluaa kotioppilaansa meille kouluun, mietitään ratkaisuja, voiko osallistua normiryhmään – riippuu myös senhetkisestä luokkarakenteesta. Lisäksi lapsen tarpeet vaikuttavat: tarvitseeko hän tukitunteja ja antaako niitä luokanopettaja vai erityisopettaja.
Ikä on myös yksi tärkeä kysymys: Laavu vastaa sikäli tavallista lähiopetusta, että alakoulun puolella opettavat suurimmaksi osaksi luokanopettajat ja yläkoulun luokilla aineenopettajat. Samalla tavalla kuin tavallisessa lähiopetuksessa ratkaisuja mietitään oppilaan hyväksi, miten häntä voi parhaiten auttaa.
Marjukka: Turun Feeniks koulu perustuu demokraattisen koulun idealle, jossa korostuu yksilöllisyys, lapsilähtöisyys ja moni-ikäinen ryhmä. Lähtökohdat antavat hyvät puitteet erilaisille lapsille, koska lasta ei lokeroida tiettyyn ikäkauteen eikä tiettyä asiaa ei odoteta opittavan määrättynä hetkenä; kaikki opeteltavat asiat tulevat ajallansa.
Pakottomuus on yksi tärkeä seikka: muut eivät määrää ja aseta lapselle painetta siitä, mitä tämän pitäisi olla. Koen ympäristön terveelliseksi lapselle, jolla on autismin kirjoa. Tavallisissa kouluissakin olisi upeaa, kun näkisi, että lapseen luotetaan, eikä tätä lokeroitaisi tai pakotettaisi.
Taloudellisista resursseista johtuen Turun koululla ei ole erityisopettajia tai avustajia, mikä edellyttää, että lapsi pystyy toimimaan ryhmässä tai yhteisössä.
Marko: Feeniks-nettikoulussa on samaa demokraattisen koulun filosofiaa, ero on lähinnä siinä, ettei ole fyysistä yhteisöä vaan oppilaat opiskelevat kotona perheessä. Eriyttäminen tai yksilöllistäminen eivät ole nettikoulun systeemissä vaan opetuksen vastuu on perheellä ja riippuu perheestä, miten ohjaavat lapsen oppimista. Tukea kyllä saa, ja kysymykset ja tehtävät antavat joustavuutta moneen suuntaan, niitä voi tehdä omalla tasollaan.
Q: Millaiset ovat Laavun ryhmäkoot ja miksi ne alkavat 3. luokasta?
Elina: Syy miksi Laavu alkaa 3. luokasta on siinä, että siinä vaiheessa lapsi on jo kykeneväinen olemaan lukujärjestyksen mukaan ruudun ääressä. Ei ole suljettu pois, etteikö voisi olla nuorempia, tapauskohtaisesti lapsen mukaan. Tuo on luonnollinen ikä, mistä lähteä liikkeelle.
Niina: Tapauskohtaisesti – jos on valmiuksia etäyhteyksien käyttämiseen, on tervetullut mukaan nuorempana. Mietitään, miten opetus voidaan järjestää ja katsotaan materiaalit sopivaksi. Myös vihkotyöskentelyä on, mistä tulee kynäkoordinaatiota.
Jos on 1. luokalla ja ei osaa lukea, ei pysty itsenäisesti esimerkiksi lukemaan opettajan viestejä. Periaatteena on, että huoltaja voi luottaa täysin siihen, että Laavu hoitaa opetustyön, ettei tarvitse istua lapsen vieressä ja toimia tutorina tai apuopettajana. Huoltajalle tiedotetaan jatkuvasti, missä mennään.
Ryhmäkoot ovat tällä hetkellä pienet (max. 3 oppilasta/ryhmä). Ryhmässä voisi hyvin olla enemmänkin oppilaita, mutta luultavasti noin kymmenen lasta olisi luokkakohtainen maksimi. Sekin riippuu luokan rakenteesta, millaisia oppilaat ovat, kuinka nopeasti pystyvät etenemään sisällöissä. Esim. yläkoulun puolella ei riitä materiaalit vaan mennään jo lukion puolella.
Q: Onko nettikoululla helppokäyttöominaisuuksia?
Marko: Ei ole oikeastaan edes mietitty asiaa, koska ei ole ollut ainakaan vielä tarvetta. Selkokielistä versiota ei ole tehty, mutta järjestelmä antaa siihen kyllä mahdollisuuden ja tehtäviä voi kääntää eri kielille. Kysymyksistä voisi tehdä myös selkokieliset versiot.
Q: Onko mahdollisuutta jatkaa opintoja toiselle asteelle, nyt kun oppivelvollisuus on laajentunut?
Elina: Tulevaisuudessa toivottavasti Laavussa onnistuisi myös lukio-opinnot. Mitään ei ole vielä päätetty, mutta siihen suuntaan olisi toive edetä.
Marko: Haave olisi laajentaa nettikoulu muillekin asteille, koska konsepti on niin selkeä ja lukiokurssit voisi tehdä kivuttomasti. Ongelma on, että pitäisi olla virallisesti lukiostatus: iltalukioita ja Otavan opisto on jo olemassa. Opiskelijan kannalta tämä ei ole niin yksinkertainen asia: jos opiskelee iltalukiossa, opintoja ei lasketa kokoaikaiseksi ja se estää esimerkiksi opintotuen hakemisen. Etäopetuksen mahdollistaminen pitäisi saada oppivelvollisuuslakiin myös lukioon.
Illan lopputulemana kaikki esittelijät lähettivät terveisiä, että tarkempia kysymyksiä saa esittää esimerkiksi Discordin tai koulujen omien verkkosivuilta saatavien yhteystietojen kautta. SuKon Discordin äänikanava on käytettävissä, jos siellä haluaa omalla ajalla keskustella tarkemmin tai itsenäisesti järjestää esittelyjä kouluista kiinnostuneille.
Marjukka lähetti terveisiä erityisesti turkulaisille, että Turun Feeniks-kouluun otettaisiin mielellään lisää lapsia ryhmään, jotta toimintaa voitaisiin kehittää vielä eteenpäin. Nyt on mietitty, voisiko yksi kehityslinja olla tarjota iltapäiväkerhotoimintaa peruskouluikäisille koululaisille.
Laavu ja Feeniks-nettikoulu olivat kiinnostuneita viemään lakimuutosta etäopetuksen puolesta eteenpäin, jotta virallisen koulun status olisi mahdollista saada joskus tulevaisuudessa.
SuKon puolesta toivomme, että tulevaisuudessa rajat madaltuisivat koti- ja kouluoppimisen välillä, ja ettei etä- ja kotikoulun eroja nähtäisi niin jyrkkinä; että ne eivät olisi toistensa vastakohtia vaan että ne voisivat kulkea jollain tasolla käsi kädessä. Oppiminen kotona toimii osalle, koulussa toisille ja osa lapsista hyötyy molemmista. Ratkaisut olisi hyvä etsiä yksilöllisesti lapsen edun mukaan: mikä on juuri hänelle paras tapa oppia.
* Virtuaali-illat Discordissa parittomien viikkojen tiistaina klo 19.