Kaikki kirjoittajan SuKo artikkelit

1.3.2022 virtuaali-illan esittelyssä Laavu Learning, Feeniks-nettikoulu ja Turun Feeniks-koulu

Kotikoululaisille palveluja tarjoavat tahot

Esittelyssä Laavu Learning, Feeniks-nettikoulu ja Turun Feeniks-koulu

Maaliskuun ensimmäinen virtuaali-ilta Discordissa keräsi langoille yli 20 kuulijaa. Tänään aiheena oli kotioppijoille palveluja tarjoavien koulutuspalveluiden esittäytyminen. Aloite tällaiseen esittäytymisiltaan tuli Laavu Learning -koululta ja mukaan osallistuivat myös Feeniks-nettikoulu sekä Turun Feeniks-koulu. Kolme erilaista koulua esittelivät aluksi lyhyesti toimintaansa ja reilu puolituntinen jäi aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Laavu Learning

Laavu Learningin toimitusjohtaja Elina Väänänen esitteli vuonna 2021 perustettua yritystä. Linjoilla oli mukana myös rehtori Niina, joka vastaa Laavun pedagogisesta puolesta. Korona-aika todisti, että osa oppilaista nauttii opiskelusta ja osa opettajista etäopetuksesta.

Yritys tarjoaa kaksi ydinpalvelua: Laavu Koulu ja Laavu Koulu Plus. Plus-palvelussa on tarjolla yksityisopetusta ja valinnaisaineita. Syyskuun 1. päivänä 2021 ensimmäisen lukuvuoden aloittivat 3.–6. luokat ja 7.–9. luokat. Tällä hetkellä Laavu tarjoaa perusopetusta suomalaisen POPS:n mukaan, tulevaisuudessa toivottavasti myös lukio-opetusta. Opetuskielenä on tällä hetkellä suomi, jatkossa mahdollisesti myös englanti.

Toimintaidea on opiskella opettajan johdolla lähiopetuksenomaisesti etänä. Etäkouluun kuuluu 45 min oppitunnit, välitunnit, opettajat opettavat luokkiaan, ja käytössä ovat sähköiset oppimateriaalit. Etäkouluna Laavukoulu on paikkariippumaton, opettajia koulussa toimii myös ulkomailta käsin. Opetus on tiivistä, ryhmäkoot ovat pieniä ja eteneminen nopeasti on mahdollista. Myös opettaja–oppilassuhde on tiivis. Opetusta annetaan tällä hetkellä ulkosuomalaisille ja kotioppijoille.

Feeniks-nettikoulu

https://feeniks-koulu.fi/wp_feeniks/

Marko Koskinen esitteli Feeniks-nettikoulua ja lähetti kuulijoille terveiset Nicaraguasta 🙂 Nettikoulun idea pohjautuu demokraattisten koulujen ajatukselle, mistä Marjukka Saarnisto kertoo tarkemmin Turun Feeniks-koulun yhteydessä. Marko piti kolme vuotta Keravalla ja Vantaalla fyysistä koulua, jonka siirsi sitten verkkoon. Nettikoulun alkuvaiheessa hän tutki suomalaiset oppikirjat läpi ja muodosti niiden pohjalta tehtävät ja kysymykset eri ainesta ja teemoista.

Nettikoulun ydin on teemoihin ja oppiaineisiin rakentuvat kysymykset ja tehtävät, ja ne kattavat koko peruskoulun kaikki pakolliset oppiaineet. Ne antavat rungon siitä, mitä peruskoulun aikana tarvitsee oppia ja tietää, mutta ei määrää sitä, miten ne asiat pitäisi opetella. Idea on antaa perheille mahdollisimman paljon vapautta päättää, miten oppia teemat ja oppiaineiden sisällöt.

Kysymykset ja tehtävät ovat vuosiluokkiin sitomattomia, mutta niistä aktivoidaan näkyviin vain tarpeelliset kerralla. Käytössä on lisäksi pari maksullista lisensoitua ohjelmistoa matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan. Nettikoulua pyritään rakentamaan rakentamaan sosiaalisempaan suuntaan, mutta tällä hetkellä Feeniks-nettikoulu on pääosin itsenäistä opiskelua kotona vanhempien opastuksella, jotka ovat vastuussa oppimisesta.

Turun Feeniks-koulu

https://turunfeenikskoulu.fi/turunfeenikskoulu

Marjukka Saarnisto kertoi Turun Feeniks-koulusta. Kyseessä on konkreettisesti Turussa sijaitseva koulu, joka on perustettu 3,5 vuotta sitten. Marjukka on itse ollut mukana 1,5 vuotta.

Toiminta-ajatukseltaan kyseessä on demokraattinen vapaakoulu: lapset saavat osallistua päätöksentekoon tasavertaisesti aikuisten kanssa, esimerkiksi koulun sääntöjen ja lukujärjestyksen laatimiseen. Opettajien tehtävä aikuisina on taata turvalliset ja terveelliset puitteet. Vapaus tarkoittaa sitä, että lapsilla on todella vapaus valita, mihin osallistuvat: mikään ei ole pakollista vaan lähtee lapsen omasta oppimisen ilosta. He tosiasiassa myös haluavat osallistua kaikkeen koulun toimintaan, koska he ovat itse olleet rakentamassa toiminnalleen sisältöä.

Ikähaarukka on laaja: eskari- ja perusopetusikäiset ovat kaikki samassa ryhmässä. Turun Feeniks-koulu ei ole virallinen koulu, mutta se on tulevaisuuden kaukainen haave. Kerhotoiminta on suunnattu kotioppijoille, ja toiminta on osa-aikaista. Se sisältää oppituokioita ja vapaata leikkiä. Painopiste on sosiaalisuudessa: yhteisö, missä saa tehdä mukavia asioita ja nähdä kavereita. Opetukseen tarjotaan myös tukea varsinaisen kotona opettamisen lisäksi.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Autetaanko nettikoulussa vanhempia OPS:n seuraamisessa tai kotioppijan suunnitelman laatimisessa?

Marko: Kun ilmoittautuu nettikouluun, pidetään tunnin mittainen esittely järjestelmästä ja luodaan tunnukset kotioppijalle. Kaksi viikkoa saa testata järjestelmää, minkä jälkeen tehdään tarkempi suunnitelma. Tarkempaa suunnitelmaa tehdessä keskustellaan teemoista ja kokonaisuuksista, mitä opiskellaan ja missä järjestyksessä, rakennetaan kalenteria mitä milloinkin opiskelisi. Opiskelu voi olla luokka-asteiden mukainen tai luokkiin sitomaton. Suunnitelman teossa saa apua.

Q: Voiko Laavulle siirtyä kesken lukuvuoden?

Elina: Kyllä voi. Alkupalaverissa selvitetään, mitä koulussa on jo suoritettu ja pystyykö suoraan hyppäämään etäluokan lukujärjestykseen vai tarvitseeko lisätukea jonkin aineen kanssa.

Niina: Mukaan voi tulla missä vaiheessa lukuvuotta tahansa, etenemistä opinnoissa suunnitellaan tapauskohtaisesti. Ratkaisut etsitään yhdessä huoltajien ja Laavun opettajien kanssa. Kuunnellaan lapsen ja huoltajan toiveita ja keskustellaan myös suoraan lapsen kanssa, millaisia ajatuksia ja toiveita tällä on.

Q : Saataisiinko Suomeen virallinen nettikoulu, onko Laavu ajatellut asiaa tai oletteko vieneet asiaa jo eteenpäin?

Elina: Etäkoulusta on jo tehty kansalaisaloite ja OPH:n kanssa on keskusteltu. Perusopetuslaki on se, mikä estää: etäopetus ainoana opetusmuotona ei ole vaihtoehto. Etäopetuksen hyödyt osalle oppijoita kyllä nähdään, mutta laki estää. Katsotaan tulevaisuuteen toiveikkaasti.

Q: Millainen asiakkuusmalli Laavu Learning on? Voiko ottaa tiettyjä kursseja vai pitääkö ottaa kaikki tai ei mitään?

Elina: Valinnanmahdollisuus on. Voi tulla esimerkiksi matikan tunneille tai osalle oppitunneista mukaan. Yksityisopetustakin voi räätälöidä. Etuna on ns. oma etäluokka, jossa läsnä on muita oppilaita.

Niina: Mietitään aina tapauskohtaisesti, millaisia tarpeita oppilaalla itsellä on ja mitä vanhemmat toivovat. Nytkin on oppilaita opiskelemassa vain tiettyjä aineita. Huoltajat ovat toivoneet esimerkiksi ylöspäin eriyttävää opetusta, jos lähikoulusta ei ole saanut opetusta siihen tahtiin kuin olisi hyvä. Tai tukiopetusta, jos lapsella on vaikeaa lähikoulussa. Voidaan sopia tiettyjä kokonaisuuksia tai oppiaineita.

Q: Ovatko eriyttämistarpeet lähtöisin perheistä vai kouluista?

Niina: Mielenkiintoinen kysymys. Kouluissa on haasteita eriyttää ylöspäin, mutta Laavu ei voi kouluille tarjota palvelujaan, vaikka mielellään voitaisiin tehdä yhteistyötä koulujen kanssa. Tällä hetkellä yhteydenotot tulevat perheiltä.

Q: Millaiset maksut eri kouluilla on?

Marko: Feeniks-nettikoulu toimii yhdistyspohjalta ja siten pystyy tarjoamaan kaiken sisältönsä 50 €/ kk. Jos perheessä on useampi lapsi, tällä hinnoittelulla tehdään tunnukset ja oma OPS ilman lisäkustannuksia perheen kaikille lapsille.

Elina: Laavulla lukuvuoden 2022–2023 hinnasto on: 7.–9. luokat lukuvuosi 10 000 + alv 24 %, 5.–6. luokat 9000 € + alv 24 %, 3.–4. luokat 8500 € + alv 24 %. Alemmat luokat tapauskohtaisesti tarjousten mukaan.

Niina: Kun on kokoaikaisopiskelija ja suorittaa koko lukuvuotta, niin siihen sisältyy lukujärjestys, reaaliaikaista opetusta verkossa hyvin koulumaisesti. Opettajat pitävät nämä oppitunnit ja auttavat ja edistävät oppimista kaikilla tunneilla.

Q: Feeniks-Nettikoulussa saa siis tehtäviä, mutta vastaukset niihin opiskellaan itse?

Marko: Kyllä, oppiaineissa on teemoja ja kokonaisuuksia. Yhteensä 4500 kysymystä ja tehtävää, jotka on niputettu luokka-asteittain (1.–2., 3.–6., 7.–9.). Kysymysniput aktivoidaan asteen mukaan ja kysymyksiä ja tehtäviä oppija tekee lähtökohtaisesti itsenäisesti. Yleensä vain kerran tai kaksi vuodessa on kysytty oppitunteja. Suurin ero kouluopetukseen on se, että koulukirjojen tehtävät ja kysymykset ovat tarkistus siitä, että kyseinen asia on opittu kirjasta. Feeniksissä tehtävien lähtökohta on lähestyä aihetta näkökulmasta ”mitä uutta voin tästä oppia”.

Era: Perheemme kokemuksella kysymykset ovat laajempia, ei ole selkeitä kyllä/ei vastauksia vaan tarkastellaan laajempia kysymyksiä. Jos on aiemmin käynyt tavallista koulua, niin vaatii vähän ajatttelun muutosta, miten tehtäviä lähestytään.

Q: Ovatko Feeniks-Nettikoulun tehtävät niin kattavat, että niillä pystyy suorittamaan koko perusopetuksen oppivelvollisuuden?

Marko: Idea on, että niillä pärjää koko perusopetuksen läpi. Jos tehtävät tekee sillä laajuudella, millä ne on suunniteltu tehtävän, ne kattavat silloin koko perusopetuksen ja aikaa kuluu noin 2–3 h päivässä (vrt. koulun 6–8 h).

Q: Miten on lähestytty erityislasten opetusta verrattuna normikouluun? Miten kouluna on valmistauduttu erityislapseen inkluusion hengessä? Esimerkiksi, jos lapsilla on ongelmia etenkin koulujärjestelmän kanssa.

Niina: Laavun opettajien joukossa on erityisopettajia. Tällä hetkellä oppilaissa ei ole varsinaisesti diagnosoituja oppilaita, jotka olisivat olleet aiemmin koulussa tuen piirissä. Erilaisia tapauksia on paljonkin ja monia syitä löytyy, miksi huoltaja on päättänyt ottaa kotiopetukseen. Tietenkin sillä on väliä, minkä tyyppisistä syistä on kyse (esim. kiusaaminen vrt. oppimisvaikeudet). Onko erityisopettaja jo tehnyt aiemmin koulussa ratkaisuja tukimuodoista, onko taustalla diagnosoituja tuen tarpeita? Laavussa on jo valmiiksi pienet ryhmäkoot, mikä vaikuttaa jo omalta osaltaan oppimiseen, kun vertaa koulujen tyypillisesti suuriin luokkakokoihin.

Kun huoltaja haluaa kotioppilaansa meille kouluun, mietitään ratkaisuja, voiko osallistua normiryhmään – riippuu myös senhetkisestä luokkarakenteesta. Lisäksi lapsen tarpeet vaikuttavat: tarvitseeko hän tukitunteja ja antaako niitä luokanopettaja vai erityisopettaja.

Ikä on myös yksi tärkeä kysymys: Laavu vastaa sikäli tavallista lähiopetusta, että alakoulun puolella opettavat suurimmaksi osaksi luokanopettajat ja yläkoulun luokilla aineenopettajat. Samalla tavalla kuin tavallisessa lähiopetuksessa ratkaisuja mietitään oppilaan hyväksi, miten häntä voi parhaiten auttaa.

Marjukka: Turun Feeniks koulu perustuu demokraattisen koulun idealle, jossa korostuu yksilöllisyys, lapsilähtöisyys ja moni-ikäinen ryhmä. Lähtökohdat antavat hyvät puitteet erilaisille lapsille, koska lasta ei lokeroida tiettyyn ikäkauteen eikä tiettyä asiaa ei odoteta opittavan määrättynä hetkenä; kaikki opeteltavat asiat tulevat ajallansa.

Pakottomuus on yksi tärkeä seikka: muut eivät määrää ja aseta lapselle painetta siitä, mitä tämän pitäisi olla. Koen ympäristön terveelliseksi lapselle, jolla on autismin kirjoa. Tavallisissa kouluissakin olisi upeaa, kun näkisi, että lapseen luotetaan, eikä tätä lokeroitaisi tai pakotettaisi.

Taloudellisista resursseista johtuen Turun koululla ei ole erityisopettajia tai avustajia, mikä edellyttää, että lapsi pystyy toimimaan ryhmässä tai yhteisössä.

Marko: Feeniks-nettikoulussa on samaa demokraattisen koulun filosofiaa, ero on lähinnä siinä, ettei ole fyysistä yhteisöä vaan oppilaat opiskelevat kotona perheessä. Eriyttäminen tai yksilöllistäminen eivät ole nettikoulun systeemissä vaan opetuksen vastuu on perheellä ja riippuu perheestä, miten ohjaavat lapsen oppimista. Tukea kyllä saa, ja kysymykset ja tehtävät antavat joustavuutta moneen suuntaan, niitä voi tehdä omalla tasollaan.

Q: Millaiset ovat Laavun ryhmäkoot ja miksi ne alkavat 3. luokasta?

Elina: Syy miksi Laavu alkaa 3. luokasta on siinä, että siinä vaiheessa lapsi on jo kykeneväinen olemaan lukujärjestyksen mukaan ruudun ääressä. Ei ole suljettu pois, etteikö voisi olla nuorempia, tapauskohtaisesti lapsen mukaan. Tuo on luonnollinen ikä, mistä lähteä liikkeelle.

Niina: Tapauskohtaisesti – jos on valmiuksia etäyhteyksien käyttämiseen, on tervetullut mukaan nuorempana. Mietitään, miten opetus voidaan järjestää ja katsotaan materiaalit sopivaksi. Myös vihkotyöskentelyä on, mistä tulee kynäkoordinaatiota.

Jos on 1. luokalla ja ei osaa lukea, ei pysty itsenäisesti esimerkiksi lukemaan opettajan viestejä. Periaatteena on, että huoltaja voi luottaa täysin siihen, että Laavu hoitaa opetustyön, ettei tarvitse istua lapsen vieressä ja toimia tutorina tai apuopettajana. Huoltajalle tiedotetaan jatkuvasti, missä mennään.

Ryhmäkoot ovat tällä hetkellä pienet (max. 3 oppilasta/ryhmä). Ryhmässä voisi hyvin olla enemmänkin oppilaita, mutta luultavasti noin kymmenen lasta olisi luokkakohtainen maksimi. Sekin riippuu luokan rakenteesta, millaisia oppilaat ovat, kuinka nopeasti pystyvät etenemään sisällöissä. Esim. yläkoulun puolella ei riitä materiaalit vaan mennään jo lukion puolella.

Q: Onko nettikoululla helppokäyttöominaisuuksia?

Marko: Ei ole oikeastaan edes mietitty asiaa, koska ei ole ollut ainakaan vielä tarvetta. Selkokielistä versiota ei ole tehty, mutta järjestelmä antaa siihen kyllä mahdollisuuden ja tehtäviä voi kääntää eri kielille. Kysymyksistä voisi tehdä myös selkokieliset versiot.

Q: Onko mahdollisuutta jatkaa opintoja toiselle asteelle, nyt kun oppivelvollisuus on laajentunut?

Elina: Tulevaisuudessa toivottavasti Laavussa onnistuisi myös lukio-opinnot. Mitään ei ole vielä päätetty, mutta siihen suuntaan olisi toive edetä.

Marko: Haave olisi laajentaa nettikoulu muillekin asteille, koska konsepti on niin selkeä ja lukiokurssit voisi tehdä kivuttomasti. Ongelma on, että pitäisi olla virallisesti lukiostatus: iltalukioita ja Otavan opisto on jo olemassa. Opiskelijan kannalta tämä ei ole niin yksinkertainen asia: jos opiskelee iltalukiossa, opintoja ei lasketa kokoaikaiseksi ja se estää esimerkiksi opintotuen hakemisen. Etäopetuksen mahdollistaminen pitäisi saada oppivelvollisuuslakiin myös lukioon.

Illan lopputulemana kaikki esittelijät lähettivät terveisiä, että tarkempia kysymyksiä saa esittää esimerkiksi Discordin tai koulujen omien verkkosivuilta saatavien yhteystietojen kautta. SuKon Discordin äänikanava on käytettävissä, jos siellä haluaa omalla ajalla keskustella tarkemmin tai itsenäisesti järjestää esittelyjä kouluista kiinnostuneille.

Marjukka lähetti terveisiä erityisesti turkulaisille, että Turun Feeniks-kouluun otettaisiin mielellään lisää lapsia ryhmään, jotta toimintaa voitaisiin kehittää vielä eteenpäin. Nyt on mietitty, voisiko yksi kehityslinja olla tarjota iltapäiväkerhotoimintaa peruskouluikäisille koululaisille.

Laavu ja Feeniks-nettikoulu olivat kiinnostuneita viemään lakimuutosta etäopetuksen puolesta eteenpäin, jotta virallisen koulun status olisi mahdollista saada joskus tulevaisuudessa.

SuKon puolesta toivomme, että tulevaisuudessa rajat madaltuisivat koti- ja kouluoppimisen välillä, ja ettei etä- ja kotikoulun eroja nähtäisi niin jyrkkinä; että ne eivät olisi toistensa vastakohtia vaan että ne voisivat kulkea jollain tasolla käsi kädessä. Oppiminen kotona toimii osalle, koulussa toisille ja osa lapsista hyötyy molemmista. Ratkaisut olisi hyvä etsiä yksilöllisesti lapsen edun mukaan: mikä on juuri hänelle paras tapa oppia.

* Virtuaali-illat Discordissa parittomien viikkojen tiistaina klo 19.

Opetusneuvos Annamari Kajasto SuKo:n etätapaamisen vieraana

Suomen Kotikouluyhdistys ry aloitti etätapaamiset syyskuussa 2020 tarjotakseen vertaistukea ja neuvontaa jäsenilleen ja kotiopetuksesta kiinnostuneille. Etätapaamisia on järjestetty kuukausittain, ja nyt toukokuussa saimme kunniavieraaksi Opetushallituksesta opetusneuvos Annamari Kajaston, joka vastaa OPH:ssa kotiopetuksesta.

Kotiopetuksen lisäksi Kajaston toimenkuvaan kuuluvat tiedottaminen ja ohjaaminen muun muassa kielikysymyksissä (viimeisimpänä A1-kielen laajentuminen alkuopetukseen), Steinerkoulut ja ulkomaille muuttavat ja sieltä palaavat oppivelvolliset. Hänen edeltäjänsä kotiopetukseen liittyvässä neuvonnassa oli Ulla Laine, joka jäi eläkkeelle pari vuotta sitten. Aloittaessaan tässä tehtävästä Kajasto ei tuntenut kotiopetusta ilmiönä entuudestaan, mutta hän on kiinnostuneena tutustunut kotiopetukseen ja selvittää aktiivisesti perheiden kysymyksiä Opetushallituksessa mm. talon juristien tuella. OPH:ssa Kajasto neuvoo suomenkielisten kuntien ja oppivelvollisten asioissa, ja hänen kollegansa Maj-Len Engelholm vastaa kysymyksiin ruotsinkielisten kuntien ja oppivelvollisten kotiopetuksesta.

Kajasto kertoi ilahtuneensa yhteistyön avautumisesta SuKo:n kanssa. Opetushallituksen sivustolla tietoa kotiopetuksesta päivitetään jatkuvasti, ja siihen SuKo:n on nyt mahdollista tarjota suoraan ehdotuksia ja näkökulmia. Kajasto kehotti seuraamaan OPH:n verkkosivuja, sillä sinne tulevat ohjeistukset on tarkastettu perusopetuslakiin perehtyneiden juristien kanssa. Ne ovat ohjeita, joiden sisältöä on mahdollista selventää ja täsmentää, etenkin jos nousee esiin sellaisia kysymyksiä, joihin tarvitaan tarkennusta. OPH:n ohjeet löytyvät osoittesta https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kotiopetus, johon SuKo:n yleisten kysymysten sivullakin paljon viitataan (https://www.suomenkotikouluyhdistys.fi/ohjeita-ja-julkaisuja/).

Opetussuunnitelma ja yksilöllistäminen

Yksi vastikään Opetushallituksen sivustolle saatu täsmennys koskee kotiopetuksessa käytettävää opetussuunnitelmaa. Asia on nyt varmistettu Opetushallituksen lakimiehiltä, että huoltaja voi laatia oman suunnitelmansa lapsensa opintojen toteuttamisesta ja tämä toimitetaan kunnalle. Suunnitelma opinnoista sellaisenaan riittää, ei tarvita virallista opetussuunnitelmaa. Asuinkunnan tehtävä on valvoa, että lapsi edistyy silloin huoltajan suunnitelman mukaan. 

Huoltajan suunnitelmassa on mahdollista ottaa lapsen taitotaso ja yksilöllinen edistyminen huomioon. Koulussa yksilöllistäminen liittyy kolmiportaisen tuen määrittelemiseen ja yleensä tavoitteiden supistamiseen. Kotiopetuksessa yksilöllistäminen tarkoittaa eri asiaa: tavoitteet ja oppiaineiden opettamisjärjestys voidaan sovittaa lapsen tarpeiden mukaan. Esimerkiksi jos lapsi muuttaa ulkomailta Suomeen ja suomen kieli ei ole kovin vahvasti hallussa, huoltaja voi todeta kotiopetusta koskevassa suunnitelmassaan, että he keskittyvät tulevan vuoden aikana yksinomaan suomen kielen (suomi toisena kielenä) treenaamiseen. Samaan tapaan esimerkiksi koko yläkoulun uskonnon oppimäärän voi opiskella yhdellä kertaa esimerkiksi “7-luokan” syksyllä. Joustavuus opintojen järjestyksestä ja ajoittamisesta on mahdollista kotiopetuksessa, eikä koulun luokka-asteita ole pakko seurata. Kajasto mainitsi esimerkkinä, että mikään laki ei määrää opiskelemaan englantia juuri 6-luokalla.

Etätapaamisessa keskusteltiin tämän pohjalta siitä, miten lapsen ikä otetaan huomioon oppivelvollisuuden päättymisessä: voiko perusopetuksen sisältöjä esimerkiksi jatkaa 17-vuotiaaksi asti? 

Tämä on opetusneuvos Kajaston mukaan täysin mahdollista, etenkin nyt, kun oppivelvollisuus on laajentunut toiselle asteelle. Esimerkkitapauksena keskusteltiin siitä, että huoltaja voi päättää, että lapsi opiskelee 17-vuotiaaksi asti perusopetuksen oppimäärää. Mikäli perusopetuksessa opinnot ovat vielä tässä vaiheessa kesken, voi esimerkiksi jatkaa perusopintoja, sen sijaan että jatkaisi jatko-opintoihin. 

Perusopetuksen oppimäärän opiskelua voi jatkaa 15-ikävuoden (9. lk vastaavan iän) jälkeen myös muista syistä. Syynä voi olla esimerkiksi kaksi- tai monikielisen lapsen suomen kielen taito: kannattaa ennemmin perusopetuksen tasoinen suomen kieli (tai S2) saada hyvin haltuun ja vasta sitten siirtyä seuraavalle asteelle, jotta lukiossa tai ammattikouluopinnoissa on edellytykset menestyä sujuvan kielitaidon puolesta. Päätöksen perusopetuksen pidentämisestä tekevät vanhemmat. Riittää, että kotioppija edistyy vuodesta toiseen perusopetukseen kuuluvissa oppiaineiden sisällöissä.

Vieraskielisten perusopetuksen edistymisen seuranta ja tutkivat opettajat yli kuntarajojen

Kun perheessä on koti- ja/tai opetuskielenä jokin muu kuin suomi, voidaan seurannan järjestämistä räätälöidä kotikunnassa. Esimerkiksi Oulussa on kansainvälinen koulu, joten Oulun opetustoimea on ohjeistettu etsimään ko. koulusta tutkiva opettaja vieraskielisen kotioppijan edistymistä seuraamaan. Samaa ohjeistusta voi soveltaa muissakin kunnissa, joista löytyy kansainvälinen koulu. 

Toinen opetusneuvoksen esimerkkitapaus oli ahvenanmaalaisesta perheestä, joka muutti täysin suomenkieliselle paikkakunnalle. Tutkiva opettaja etsittiin läheisen kunnan ruotsinkielisestä opetustoimesta. 

Vastaaviin tilanteisiin saatetaan päätyä esimerkiksi myös silloin, jos avioeroperheessä lapsi matkustaa kahden paikkakunnan välillä ja ei ole yhtä pysyvää asuinkuntaa. Tällöinkin tutkiva opettaja kannattaa kunnan opetustoimen sopia vain yhteen kuntaan, mutta sen ei ole pakko olla lapsen kotikunta. 

Joskus kotiopetuksen aloittamiseen saattaa liittyä myös kitkaa edellisen luokanvalvojan/-opettajan tai koulun muun henkilökunnan kanssa, jolloin voisi olla myös mielekkäämpää kunnan opetustoimen määrätä tutkiva opettaja muusta kuin lähikoulusta tai ehkä jopa eri kunnasta. Tutkiva opettaja voi siis tulla myös toisesta kunnasta, kunhan kotioppijan kotikunta tästä yhdessä tutkivan opettajan kanssa sopii.

Kielikysymyksissä kannattaa ottaa huomioon, että suomalaisessa Perusopetuksen opetussuunnitelmassa toinen kotimainen kieli on pakollinen. Sen opiskelua ei voi ohittaa, vaikka opetuskieli kotona olisi englanti, ranska, arabia tai venäjä. Silloin suomea tai ruotsia opiskellaan S2-kielenä. Kodin opetuskieleksi taas ei voi vaatia suomen kieltä, koska se olisi kohtuutonta esimerkiksi juuri maahan muuttanutta, työkomennukselle tullutta perhettä kohtaan. Tässä kohtaa Suomeen muuttanut perhe voi laatia oman suunnitelman kotiopetusta varten ja esimerkiksi ilmoittaa keskittyvänsä ensimmäisenä vuotenaan yksinomaan suomen kielen opiskeluun.

Lainsäädännöstä ei löydy mitään kotiopetuksen seurannan käytännön järjestelyistä. Kajaston mukaan tutkivan opettajan voi pyytää myös toisesta kunnasta, mikäli kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä ja asuinkunta tähän suostuu. Tällainen sopimus oli yhdellä etätapaamiseen osallistuneella perheellä: tutkiva opettaja toisesta kunnasta seurasi heidän edistymistään ja raportoi perheen asuinkuntaan kotiopetuksen edistyvän.

Asuinkunnalla on velvoite nimetä tutkiva opettaja. Käytännöt vaihtelevat paikkakunnittain: esimerkiksi Kajaanissa opetuspäällikkö toimii tutkivana opettajana, Vantaa on jaettu neljään alueeseen ja näistä jokaisella toimii yksi tutkiva opettaja. Etätapaamisessa ei tätä mainittu, mutta Espoossa edistyminen on keskitetty yhdelle koululle, jonka rehtori delegoi seurannat opettajille. Tietotaito on keskitetty yhteen kouluun monen lähikoulun sijasta. Kun jossain on kunta, missä seuranta toimii, sitä kannattaa ehdottaa malliksi omaan asuinkuntaan.

Erityinen tutkinto perusopetuksen lopussa – onko se välttämätön?

Opetusneuvos Kajasto vahvisti, että perusopetuksen sisällöt opiskeltuaan kotioppijan ei ole pakko osallistua erityiseen tutkintoon ja ottaa päättötodistusta. Hän painotti, että tätä on huoltajan harkittava tarkkaan, sillä päättötodistus on kuitenkin käytännöllinen dokumentti osoittamaan taitotaso esimerkiksi suomen kielessä – erityisesti nyt, kun toisen asteen opinnot ovat velvoittavia. 

Perusopetuksen päättötodistus ei siis ole pakollinen vaan toisen asteen oppilaitoksen rehtori voi myös harkinnanvaraisesti ottaa oppilaaksi lukioon tai ammattikouluun. Tätä kannattaa perusopetuksen oppimäärän lähestyessä loppuaan tiedustella hyvissä ajoin etukäteen toivotun oppilaitoksen rehtorilta ja sopia etukäteen millaisia näyttöjä rehtori haluaa, että voi ottaa kotioppijan oppilaaksi omaan oppilaitokseensa. Harkinnanvaraisessa valinnassa rehtorin tulee arvioida tuleeko kotioppija realistisesti suoriutumaan lukio- tai ammattiopinnoistaan.

Kun kotioppija ei osallistu erityiseen tutkintoon, kotikunnan tutkiva opettaja toimittaa selosteen kotioppijan opintojen edistymisestä ja päättämisestä. Tällaiseen selosteen voi Kajaston mukaan muotoilla esimerkiksi näin: 

”xxx on kotiopetuksessa edistynyt perusopetuksen koko oppimäärän tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen mukaisesti.” 

Selosteeseen ei voi kuitenkaan laittaa:

“xxx on suorittanut peruskoulun tai perusopetuksen oppimäärän”, 

koska suorittaminen viittaa erityisen tutkinnon suorittamiseen ja päättötodistuksen saamiseen. Kun POPS oppiaineiden sisällöt on opiskeltu ja niissä on jatkuvasti edistytty, merkitään Koski-järjestelmään kotiopetuksen päättymispäivä.

Laajentunut oppivelvollisuus

Oppivelvollisuuslaki laajeni tänä vuonna, ja nyt on tulossa täydennyksiä ohjeisiin siitä, miten toisen asteen opintoja voi kotiopetuksessa jatkaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuille on jo koottu Usein kysyttyjä kysymyksiä oppivelvollisuuden pidentymisestä: https://minedu.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-oppivelvollisuudesta

Kotioppijan siirtymistä toiselle asteelle seuraa asuinkunta, ja Kajaston mielestä perusopetuksen aikainen tutkiva opettaja voisi olla tämä yhdyshenkilö, joka käytännössä tekee sitä.

Etätapaamisessa kysyttiin siitä, että voiko toisen asteen opintoja (lukio, ammattikoulu tai oppisopimus) suorittaa myös kotiopetuksessa. Lähtökohtaisesti tämän pitäisi olla mahdollista etenkin lukuaineiden kohdalla, koska koko oppivelvollisuus on mahdollista suorittaa kotona. Käytännön ratkaisuja on kuitenkin selvitettävä tarkemmin esimerkiksi lukion lukuaineiden tai ammattikoulun näyttöjen edistymisestä. Kajasto lupasi kysyä tarkennuksia etätapaamisessa esitettyihin kysymyksiin OPH:n lakimiehiltä. Palaamme näihin, kun lisää tietoa on saatavilla.

OPH:ssa toisen asteen opinnoista neuvovat erikseen Riia Palmqvist ja Kaisa Räty.

Kotiopetus ja etäkoulu

Oppimisen siirtyminen kodin seinien sisään maaliskuussa 2020 avasi valtakunnallisesti suomalaiseen perusopetukseen uuden sivun. Osalle koulun siirtyminen kotiin oli positiivinen kokemus, kun ympäristön tuoma kuormitus jäi pois (esim. ADHD lapsilla), mutta kaikille etäkouluaika ei ollut hyvä kokemus. Koti- ja etäopetus ovat toki kaksi eri asiaa, mutta kotioppijaperheistäkään kaikki eivät valitse vanhemman vastuulla olevaa kotiopetusta omasta tahdostaan. Jotkut ovat kokeneet joutuneensa ottamaan vastuun vastoin tahtoaan tilanteissa, joissa koulu on nostanut kätensä pystyyn esimerkiksi sisäilman, kiusaamisen tai neuropsykologisen kuormituksen takia. Nämä vanhemmat haluaisivat lapsen jatkavan koulun alaisuudessa etäkoulua, mutta erityisiä opetusjärjestelyjä on vaikea saada kunnalta.

Kajasto avasi etätapaamisessa perusopetuslakia ja opetussuunnitelman perusteita kahdesta näkökulmasta. Perusopetuslaki on vuodelta 1998, ja se ei tunne etäopetusta terminä. Se tuntee opetuksen ainoastaan joko koulussa tai muutoin järjestettynä vanhemman vastuulla. 

Sen sijaan tällä hetkellä Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (POPS 2014) tunnetaan etäyhteydet ja niiden hyödyntäminen. Tähän asti niitä on käytetty lähinnä kielten ja pienten katsomusaineiden opetuksessa, mutta viime kevään poikkeusolot etäopetuksessa nostivat kaikille näkyville myös turvallisen oppimisympäristön, mihin laki velvoittaa kouluja. Etäyhteydet ovat POPSin mukaan mahdollisia ja kouluilla on mahdollisuus ja jopa velvollisuus niiden käyttöönottoon silloin, kun ympäristö ei ole koulun oppilaalle turvallinen. Nyt etäopetuksen järjestäminen on yksittäisten koulujen harteilla. Tällä hetkellä samanaikainen opettaminen läsnäoleville ja etäoppilaille vaikuttaisi olevan opettajille erittäin rankkaa. Siksi etäopetuksen keskittäminen valtakunnalliselle etäkoululle olisi mielekäs tavoite niitä lapsia ajatellen, jotka eivät pysty koulun tiloissa oppimaan.

Opetusneuvos painotti vahvasti koulujen velvoitetta noudattaa lakia turvallisen oppimisympäristön takaamisessa. Mikäli rehtori ei huolehdi turvallisen oppimisympäristön järjestämisestä, on asiasta ilmoitettava hänen esimiehelleen. Ja mikäli esimies ei tee mitään, on ilmoitettava eteenpäin hänen esimiehelleen, viime kädessä kaupungin-/kunnanjohtajalle tai kaupunginvaltuustolle ja siitä edelleen aluehallintovirastoon. Koulut eivät voi nostaa käsiään pystyyn, vaan lapsen edusta ja perusoikeuksista on huolehdittava. Yksi ilmoille jäänyt kysymys Opetushallituksen suuntaan olikin, kuka olisi se taho, joka auttaisi perheitä, jotka joutuvat taistelemaan oikeudesta turvalliseen oppimisympäristöön. Heidän arkensa on usein jo valmiiksi raskasta, ettei oikeita tahoja välttämättä osaa tai jaksa selvittää.

Yksityisiä etäkouluja on kyllä olemassa, mutta niiltä puuttuu oikeus opetuksen järjestämiseen ja todistuksen kirjoittamiseen. Lisäksi ne eivät kuulu sen maksuttoman perusopetuksen piiriin, mihin jokainen Suomessa vakituisesti asuva oppivelvollinen lapsi on oikeutettu. 

Esimerkiksi etäkoulu Kulkuri (https://www.kulkurikoulu.fi/) järjestää opetusta ulkomailla asuville suomalaisille lapsille maksua vastaan. Suomessa asuvia lapsia Kulkuriin ei ole otettu, mutta tähän saattaa olla syynä rahoitus, jota Kulkuri saa. Kajasto arveli, että tuki saattaa olla korvamerkitty ulkomailla asuville suomalaisille lapsille, mutta tätä voisi Kansanvalistusseuralta selvittää. Kulkurilla ei ole oikeutta kirjoittaa päättötodistusta, mutta sillä on sopimus Viikin normaalikoulun kanssa, joka ottaa vastaan erityisiä tutkintoja perusopetuksen lopussa.

Toinen maksullinen verkkokoulu on Feeniks-koulu (https://feeniks-koulu.fi/wp_feeniks/), jossa pystyy Suomessa asuva opiskelemaan perusopetuksen oppimäärää. Opetus on yksityisopetusta. 

Miksi opetuksen järjestämiseen tai todistusten antamiseen ei saa helposti lupaa, johtuu lainsäädännön tarkoista raameista ja tarveharkinnasta. Mikäli alueelta löytyy jo entuudestaan kunnallisia kouluja, eivät esimerkiksi pienet yksityiskoulut, kuten kristilliset koulut saa tätä lupaa Opetusministeriöstä.

SuKo vastasi toukokuussa 2020 lakialoitteeseen, jossa olisi perusopetuslakiin otettu valtakunnallinen etäopetus yhdeksi opetuksen järjestämisen tavaksi. Näin esimerkiksi sisäilmasta sairastuneet oppivelvolliset ja opettajat voisivat jatkaa kouluopetusta etäyhteyksien avulla. Vastuu opetuksen järjestämisestä olisi etäkoululla ja tietotaito voitaisiin koota valtakunnallisesti yhden etäkoulun alle. Tällaista lainkohtaa ei tällä hetkellä ole olemassa, mutta jäämme seuraamaan, miten asia etenee.

Vaikka valtakunnalliselle etäkoululle vaikuttaisi olevan tilausta, on erikseen niitä perheitä, jotka omasta tahdostaan ottavat vastuun lapsensa opettamisesta kotona ja ovat motivoituneita kotiopetuksesta. Siksi SuKo on olemassa, että ne perheet, jotka omasta tahdostaan haluavat käyttää lain suomaa mahdollisuutta opettaa itse lapsilleen perusopetuksen oppimäärän, saisivat sitä toteuttaa ilman painostusta ja häirintää. Niille perheille, joille kotiopetus on terveydellisten tai muiden syiden vuoksi pakon sanelemaa, yhdistys pyrkii antamaan tukea, kunnes lapsen paluu kouluun lapsen ja perheen omasta tahdosta on mahdollinen.

SuKo:n ja OPH:n yhteistyö jatkossa

Etätapaaminen opetusneuvos Kajaston kanssa oli innostava, ja keskustelu venyi hieman suunniteltua pidemmäksi. Hän tarjoutui ystävällisesti tulemaan toistekin yhdistyksen kyselytunnille. Olemme SuKo:n puolesta hyvin iloisia tästä mahdollisuudesta. 

Lisäksi oli puhetta syksyllä Opetushallituksen järjestämästä webinaarista, johon SuKo osallistuisi muiden kotiopetusta järjestävien tahojen kanssa. Puheenjohtajan johdolla ehdotimme myös yhteiswebinaaria kunnan opetustoimesta vastaavien tahojen kanssa, jotta kotiopetusta seuraavat vastuuhenkilöt ja kotiopetusta toteuttavat perheet voisivat kohdata toisiaan ja keskustella kotiopetukseen liittyvistä kysymyksistä ja hyviksi havaituista käytänteistä. Kajasto vaikutti suhtautuvan ehdotukseen positiivisesti, niin kenties vielä pääsemme keskustelemaan “maailman suurimpaan kotiopetusiltaan”.

Yhteistyötä OPH:n kanssa on odotettavissa myös tutkimuksen saralta: SuKo:n varapuheenjohtaja Joanna Hartman jatkaa keskusteluja opetusneuvoksen kanssa väitöskirjansa tiimoilta ja selvittää sellaisia näkökulmia, joihin OPH kaipaisi tutkimustietoa. Esimerkiksi se, kuinka moni kotioppija osallistuu erityiseen tutkintoon on kysymys, mihin OPH:ssa olisi kiinnostavaa saada vastauksia, jotta selviäisi, kuinka yleistä on osallistua erityiseen tutkintoon suhteessa harkinnanvaraiseen hakuun.

Kiitokset vielä kertaalleen opetusneuvos Annamari Kajastolle!

Johanna Salminen

SuKo:n juhlaterveiset ja tutkimus kotiopetuksesta

Hyvää vuoden pimeintä aikaa, joulua, hanukkaa, uutta vuotta ja mitä kaikkea tähän vuodenvaihteeseen itse kenellekin mahtuu! Vuosi on kohta taputeltu, ja uusi alkaa. Syksyllä ehdittiin järjestää tapaamisia kasvokkainkin, ja koronarajoitusten aikanakin SuKo:n Discord-palvelimella on ollut kuukausittaisia etätapaamisia. Etätapaamisia jatketaan myös ensi vuoden puolella. Saa ehdottaa aiheita tai tulla juttelemaan muuten vaan!

SuKo:n varapuheenjohtaja Joanna Hartman järjestää kyselyä kotiopetuksen syistä ja tavoitteista osana kotiopetusaiheista väitöskirjaansa. Toivottavasti mahdollisimman moni perhe ehtisi vastata 10.1.2021 mennessä! Lisää tietoa itse kyselystä löytyy alla. Kyselyyn pääsee tästä: https://link.webropolsurveys.com/S/EB904B1D1B0EE0B7

Vuosikokous järjestetään alkuvuodesta, ja hallitukseen mahtuisi halukkaita aktiiveja! Jos yhtään kiinnostaa, pistäkää viestiä hallituslaisille, sähköpostilla toimisto(at)sukoyhdistys.fi tai viesteillä Facebookissa tai Discordissa. Ei tarvitse lupautua mihinkään, kysellään vielä lisää alkuvuodesta.

Hallituksen puolesta juhlatoivotuksin,

Eerikki, puhis

PS: Tässä Joannan tarkempi infopläjäys kotiopetuskyselystä:

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa kotiopetusperheiden syitä valita lapselleen kotiopetus sekä tavoitteita, joita perheet asettavat kotiopetukselle. Suomessa kotiopetusta ei ole tutkittu muutamaa opinnäytetyötä lukuun ottamatta, ja vastaamalla tähän tutkimukseen autat tuottamaan tärkeää uutta tutkimustietoa, jonka perusteella kotiopetus tulee paremmin tunnetuksi tavaksi suorittaa oppivelvollisuus Suomessa.

Tutkimus on merkittävä erityisesti Suomessa asuvien kotiopetusperheiden ja kotiopetusmahdollisuuden jatkuvuuden kannalta, sillä kotiopetusmahdollisuuksia on pyritty voimakkaasti rajoittamaan useissa Euroopan maissa. Viimeisimpänä kotiopetusmahdollisuutta on rajoitettu Ranskassa, jossa presidentti Macron ilmoitti Ranskan rajoittavan kotikoulumahdollisuuden lapsiin, joilla on siihen lääketieteelliset syyt.

Tutkimuksen taustalla vaikuttavat kotiopetukseen ja kotioppijoihin kohdistetut vahvat ennakkoluulot ja -oletukset, jotka liittyvät kotiopetuspäätöksen taustalla vaikuttaviin syihin sekä kotiopetuksessa olevien lasten sosiaalisiin taitoihin ja mahdollisuuksiin kasvaa osallistuviksi toimijoiksi ja hyviksi kansalaisiksi. Kotiopetukseen ja kotiopetusperheisiin kohdistuvia ennakkoluuloja voidaan parhaiten ennaltaehkäistä tekemällä kotiopetusta paremmin tunnetuksi ja vähentämällä siihen liittyviä virheellisiä käsityksiä.

Tulet vastaamaan sähköiseen kyselylomakkeeseen. Vastaaminen vie vain noin 10-15 minuuttia. Pyydän vastaamaan kyselyyn 10.01.2021 mennessä. Kysymyksiin ei ole oikeita tai vääriä vastauksia, ja on tärkeää, että vastaat rehellisesti oman näkemyksesi pohjalta. Kyselyä ja sen vastauksia käytetään filosofian maisteritutkintoon liittyvässä opinnäytetyössä, joka toimii kotiopetukseen liittyvän kasvatustieteellisen väitöskirjan osatutkimuksena.

Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista eikä vastaaminen edellytä rekisteröitymistä. Kyselyyn vastataan nimettömänä eikä vastaajien henkilöllisyyttä ei voida päätellä tai selvittää missään tutkimuksen vaiheessa. Vastauksia ja tuotettua aineistoa käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ja turvallisesti eikä sitä luovuteta ulkopuolisille. Mikäli haluat lisätietoja tutkimuksesta, voit ottaa yhteyttä tutkimuksen tekijään.  

 

Avustasi kiittäen, 

KM Joanna Hartman

Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto

FM-opiskelija, Turun yliopisto

 

Oppimisen iloa ja aurinkoisia kevätpäiviä kaikille oppijoille

Torstaina 14.5.2020 kouluissa siirrytään loppukevääksi vielä lähiopetukseen, mitä moni koululainen on viime aikaisen uutisoinnin perusteella kovasti jo odottanutkin. Osassa perheitä on kuitenkin myös punnittu lapsen tai nuoren opiskelun jatkamista kotona, esimerkiksi anomalla rehtorilta lomaa lukukauden loppuun tai siirtymällä kotikouluun. Päätös kotikoulusta on iso ja muutamaa viikkoa pidemmän tähtäimen ratkaisu, joten mikäli tarkoituksena on jatkaa koulussa taas syksyllä, kotikouluun siirtymistä on hyvä vielä harkita.

Yhdistyksen nettisivuilta löytyy tietoa ja kirjoituksia muun muassa kotiopetuksesta ja kotikoulusta sekä linkkejä erilaisiin julkaisuihin. Tästä linkistä löytyy tuore Iltalehden Perheartikkeli Kevin ja Rebecca oppivat – Lapset ovat palaamassa kouluihin etäopetuskevään jälkeen. Hartmanien perheessä lapset opiskelevat aina kotona.

Suomen Kotikouluyhdistys ry toivottaa kaikille 14.5.2020 lähiopetukseen palaaville sekä kotona tai kotikoulussa opiskeleville lapsille ja nuorille oppimisen iloa ja aurinkoisia kevätpäiviä turvallisissa olosuhteissa. Samoin myös lasten ja nuorten opettajille ja opetuksesta vastaaville – niin koulussa kuin kotona.

Tiedote jäsenille: Vuosikokouskutsu lähetetty viikolla 19

Kuten huhtikuun lopulla tiedotimme, Suomen Kotikouluyhdistys ry:n vuosikokous pidetään lauantaina 23.5.2020 klo 15. Vuosikokouskutsu on lähetetty sähköpostitse varsinaisille jäsenille 6.5.2020 ja kannattaville jäsenille 8.5.2020. Muistutukseksi, että vuosikokoukseen osallistumisen edellytyksenä on ilmoittautuminen 16.5.2020 mennessä. Tarkemmat yksityiskohdat osallistumistavoista sekä ohjeet löytyvät kutsusta. Tervetuloa kokoustamaan!