Aihearkisto: Yhdistys tiedottaa

Opetusneuvos Annamari Kajasto SuKo:n etätapaamisen vieraana

Suomen Kotikouluyhdistys ry aloitti etätapaamiset syyskuussa 2020 tarjotakseen vertaistukea ja neuvontaa jäsenilleen ja kotiopetuksesta kiinnostuneille. Etätapaamisia on järjestetty kuukausittain, ja nyt toukokuussa saimme kunniavieraaksi Opetushallituksesta opetusneuvos Annamari Kajaston, joka vastaa OPH:ssa kotiopetuksesta.

Kotiopetuksen lisäksi Kajaston toimenkuvaan kuuluvat tiedottaminen ja ohjaaminen muun muassa kielikysymyksissä (viimeisimpänä A1-kielen laajentuminen alkuopetukseen), Steinerkoulut ja ulkomaille muuttavat ja sieltä palaavat oppivelvolliset. Hänen edeltäjänsä kotiopetukseen liittyvässä neuvonnassa oli Ulla Laine, joka jäi eläkkeelle pari vuotta sitten. Aloittaessaan tässä tehtävästä Kajasto ei tuntenut kotiopetusta ilmiönä entuudestaan, mutta hän on kiinnostuneena tutustunut kotiopetukseen ja selvittää aktiivisesti perheiden kysymyksiä Opetushallituksessa mm. talon juristien tuella. OPH:ssa Kajasto neuvoo suomenkielisten kuntien ja oppivelvollisten asioissa, ja hänen kollegansa Maj-Len Engelholm vastaa kysymyksiin ruotsinkielisten kuntien ja oppivelvollisten kotiopetuksesta.

Kajasto kertoi ilahtuneensa yhteistyön avautumisesta SuKo:n kanssa. Opetushallituksen sivustolla tietoa kotiopetuksesta päivitetään jatkuvasti, ja siihen SuKo:n on nyt mahdollista tarjota suoraan ehdotuksia ja näkökulmia. Kajasto kehotti seuraamaan OPH:n verkkosivuja, sillä sinne tulevat ohjeistukset on tarkastettu perusopetuslakiin perehtyneiden juristien kanssa. Ne ovat ohjeita, joiden sisältöä on mahdollista selventää ja täsmentää, etenkin jos nousee esiin sellaisia kysymyksiä, joihin tarvitaan tarkennusta. OPH:n ohjeet löytyvät osoittesta https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kotiopetus, johon SuKo:n yleisten kysymysten sivullakin paljon viitataan (https://www.suomenkotikouluyhdistys.fi/ohjeita-ja-julkaisuja/).

Opetussuunnitelma ja yksilöllistäminen

Yksi vastikään Opetushallituksen sivustolle saatu täsmennys koskee kotiopetuksessa käytettävää opetussuunnitelmaa. Asia on nyt varmistettu Opetushallituksen lakimiehiltä, että huoltaja voi laatia oman suunnitelmansa lapsensa opintojen toteuttamisesta ja tämä toimitetaan kunnalle. Suunnitelma opinnoista sellaisenaan riittää, ei tarvita virallista opetussuunnitelmaa. Asuinkunnan tehtävä on valvoa, että lapsi edistyy silloin huoltajan suunnitelman mukaan. 

Huoltajan suunnitelmassa on mahdollista ottaa lapsen taitotaso ja yksilöllinen edistyminen huomioon. Koulussa yksilöllistäminen liittyy kolmiportaisen tuen määrittelemiseen ja yleensä tavoitteiden supistamiseen. Kotiopetuksessa yksilöllistäminen tarkoittaa eri asiaa: tavoitteet ja oppiaineiden opettamisjärjestys voidaan sovittaa lapsen tarpeiden mukaan. Esimerkiksi jos lapsi muuttaa ulkomailta Suomeen ja suomen kieli ei ole kovin vahvasti hallussa, huoltaja voi todeta kotiopetusta koskevassa suunnitelmassaan, että he keskittyvät tulevan vuoden aikana yksinomaan suomen kielen (suomi toisena kielenä) treenaamiseen. Samaan tapaan esimerkiksi koko yläkoulun uskonnon oppimäärän voi opiskella yhdellä kertaa esimerkiksi “7-luokan” syksyllä. Joustavuus opintojen järjestyksestä ja ajoittamisesta on mahdollista kotiopetuksessa, eikä koulun luokka-asteita ole pakko seurata. Kajasto mainitsi esimerkkinä, että mikään laki ei määrää opiskelemaan englantia juuri 6-luokalla.

Etätapaamisessa keskusteltiin tämän pohjalta siitä, miten lapsen ikä otetaan huomioon oppivelvollisuuden päättymisessä: voiko perusopetuksen sisältöjä esimerkiksi jatkaa 17-vuotiaaksi asti? 

Tämä on opetusneuvos Kajaston mukaan täysin mahdollista, etenkin nyt, kun oppivelvollisuus on laajentunut toiselle asteelle. Esimerkkitapauksena keskusteltiin siitä, että huoltaja voi päättää, että lapsi opiskelee 17-vuotiaaksi asti perusopetuksen oppimäärää. Mikäli perusopetuksessa opinnot ovat vielä tässä vaiheessa kesken, voi esimerkiksi jatkaa perusopintoja, sen sijaan että jatkaisi jatko-opintoihin. 

Perusopetuksen oppimäärän opiskelua voi jatkaa 15-ikävuoden (9. lk vastaavan iän) jälkeen myös muista syistä. Syynä voi olla esimerkiksi kaksi- tai monikielisen lapsen suomen kielen taito: kannattaa ennemmin perusopetuksen tasoinen suomen kieli (tai S2) saada hyvin haltuun ja vasta sitten siirtyä seuraavalle asteelle, jotta lukiossa tai ammattikouluopinnoissa on edellytykset menestyä sujuvan kielitaidon puolesta. Päätöksen perusopetuksen pidentämisestä tekevät vanhemmat. Riittää, että kotioppija edistyy vuodesta toiseen perusopetukseen kuuluvissa oppiaineiden sisällöissä.

Vieraskielisten perusopetuksen edistymisen seuranta ja tutkivat opettajat yli kuntarajojen

Kun perheessä on koti- ja/tai opetuskielenä jokin muu kuin suomi, voidaan seurannan järjestämistä räätälöidä kotikunnassa. Esimerkiksi Oulussa on kansainvälinen koulu, joten Oulun opetustoimea on ohjeistettu etsimään ko. koulusta tutkiva opettaja vieraskielisen kotioppijan edistymistä seuraamaan. Samaa ohjeistusta voi soveltaa muissakin kunnissa, joista löytyy kansainvälinen koulu. 

Toinen opetusneuvoksen esimerkkitapaus oli ahvenanmaalaisesta perheestä, joka muutti täysin suomenkieliselle paikkakunnalle. Tutkiva opettaja etsittiin läheisen kunnan ruotsinkielisestä opetustoimesta. 

Vastaaviin tilanteisiin saatetaan päätyä esimerkiksi myös silloin, jos avioeroperheessä lapsi matkustaa kahden paikkakunnan välillä ja ei ole yhtä pysyvää asuinkuntaa. Tällöinkin tutkiva opettaja kannattaa kunnan opetustoimen sopia vain yhteen kuntaan, mutta sen ei ole pakko olla lapsen kotikunta. 

Joskus kotiopetuksen aloittamiseen saattaa liittyä myös kitkaa edellisen luokanvalvojan/-opettajan tai koulun muun henkilökunnan kanssa, jolloin voisi olla myös mielekkäämpää kunnan opetustoimen määrätä tutkiva opettaja muusta kuin lähikoulusta tai ehkä jopa eri kunnasta. Tutkiva opettaja voi siis tulla myös toisesta kunnasta, kunhan kotioppijan kotikunta tästä yhdessä tutkivan opettajan kanssa sopii.

Kielikysymyksissä kannattaa ottaa huomioon, että suomalaisessa Perusopetuksen opetussuunnitelmassa toinen kotimainen kieli on pakollinen. Sen opiskelua ei voi ohittaa, vaikka opetuskieli kotona olisi englanti, ranska, arabia tai venäjä. Silloin suomea tai ruotsia opiskellaan S2-kielenä. Kodin opetuskieleksi taas ei voi vaatia suomen kieltä, koska se olisi kohtuutonta esimerkiksi juuri maahan muuttanutta, työkomennukselle tullutta perhettä kohtaan. Tässä kohtaa Suomeen muuttanut perhe voi laatia oman suunnitelman kotiopetusta varten ja esimerkiksi ilmoittaa keskittyvänsä ensimmäisenä vuotenaan yksinomaan suomen kielen opiskeluun.

Lainsäädännöstä ei löydy mitään kotiopetuksen seurannan käytännön järjestelyistä. Kajaston mukaan tutkivan opettajan voi pyytää myös toisesta kunnasta, mikäli kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä ja asuinkunta tähän suostuu. Tällainen sopimus oli yhdellä etätapaamiseen osallistuneella perheellä: tutkiva opettaja toisesta kunnasta seurasi heidän edistymistään ja raportoi perheen asuinkuntaan kotiopetuksen edistyvän.

Asuinkunnalla on velvoite nimetä tutkiva opettaja. Käytännöt vaihtelevat paikkakunnittain: esimerkiksi Kajaanissa opetuspäällikkö toimii tutkivana opettajana, Vantaa on jaettu neljään alueeseen ja näistä jokaisella toimii yksi tutkiva opettaja. Etätapaamisessa ei tätä mainittu, mutta Espoossa edistyminen on keskitetty yhdelle koululle, jonka rehtori delegoi seurannat opettajille. Tietotaito on keskitetty yhteen kouluun monen lähikoulun sijasta. Kun jossain on kunta, missä seuranta toimii, sitä kannattaa ehdottaa malliksi omaan asuinkuntaan.

Erityinen tutkinto perusopetuksen lopussa – onko se välttämätön?

Opetusneuvos Kajasto vahvisti, että perusopetuksen sisällöt opiskeltuaan kotioppijan ei ole pakko osallistua erityiseen tutkintoon ja ottaa päättötodistusta. Hän painotti, että tätä on huoltajan harkittava tarkkaan, sillä päättötodistus on kuitenkin käytännöllinen dokumentti osoittamaan taitotaso esimerkiksi suomen kielessä – erityisesti nyt, kun toisen asteen opinnot ovat velvoittavia. 

Perusopetuksen päättötodistus ei siis ole pakollinen vaan toisen asteen oppilaitoksen rehtori voi myös harkinnanvaraisesti ottaa oppilaaksi lukioon tai ammattikouluun. Tätä kannattaa perusopetuksen oppimäärän lähestyessä loppuaan tiedustella hyvissä ajoin etukäteen toivotun oppilaitoksen rehtorilta ja sopia etukäteen millaisia näyttöjä rehtori haluaa, että voi ottaa kotioppijan oppilaaksi omaan oppilaitokseensa. Harkinnanvaraisessa valinnassa rehtorin tulee arvioida tuleeko kotioppija realistisesti suoriutumaan lukio- tai ammattiopinnoistaan.

Kun kotioppija ei osallistu erityiseen tutkintoon, kotikunnan tutkiva opettaja toimittaa selosteen kotioppijan opintojen edistymisestä ja päättämisestä. Tällaiseen selosteen voi Kajaston mukaan muotoilla esimerkiksi näin: 

”xxx on kotiopetuksessa edistynyt perusopetuksen koko oppimäärän tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen mukaisesti.” 

Selosteeseen ei voi kuitenkaan laittaa:

“xxx on suorittanut peruskoulun tai perusopetuksen oppimäärän”, 

koska suorittaminen viittaa erityisen tutkinnon suorittamiseen ja päättötodistuksen saamiseen. Kun POPS oppiaineiden sisällöt on opiskeltu ja niissä on jatkuvasti edistytty, merkitään Koski-järjestelmään kotiopetuksen päättymispäivä.

Laajentunut oppivelvollisuus

Oppivelvollisuuslaki laajeni tänä vuonna, ja nyt on tulossa täydennyksiä ohjeisiin siitä, miten toisen asteen opintoja voi kotiopetuksessa jatkaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuille on jo koottu Usein kysyttyjä kysymyksiä oppivelvollisuuden pidentymisestä: https://minedu.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-oppivelvollisuudesta

Kotioppijan siirtymistä toiselle asteelle seuraa asuinkunta, ja Kajaston mielestä perusopetuksen aikainen tutkiva opettaja voisi olla tämä yhdyshenkilö, joka käytännössä tekee sitä.

Etätapaamisessa kysyttiin siitä, että voiko toisen asteen opintoja (lukio, ammattikoulu tai oppisopimus) suorittaa myös kotiopetuksessa. Lähtökohtaisesti tämän pitäisi olla mahdollista etenkin lukuaineiden kohdalla, koska koko oppivelvollisuus on mahdollista suorittaa kotona. Käytännön ratkaisuja on kuitenkin selvitettävä tarkemmin esimerkiksi lukion lukuaineiden tai ammattikoulun näyttöjen edistymisestä. Kajasto lupasi kysyä tarkennuksia etätapaamisessa esitettyihin kysymyksiin OPH:n lakimiehiltä. Palaamme näihin, kun lisää tietoa on saatavilla.

OPH:ssa toisen asteen opinnoista neuvovat erikseen Riia Palmqvist ja Kaisa Räty.

Kotiopetus ja etäkoulu

Oppimisen siirtyminen kodin seinien sisään maaliskuussa 2020 avasi valtakunnallisesti suomalaiseen perusopetukseen uuden sivun. Osalle koulun siirtyminen kotiin oli positiivinen kokemus, kun ympäristön tuoma kuormitus jäi pois (esim. ADHD lapsilla), mutta kaikille etäkouluaika ei ollut hyvä kokemus. Koti- ja etäopetus ovat toki kaksi eri asiaa, mutta kotioppijaperheistäkään kaikki eivät valitse vanhemman vastuulla olevaa kotiopetusta omasta tahdostaan. Jotkut ovat kokeneet joutuneensa ottamaan vastuun vastoin tahtoaan tilanteissa, joissa koulu on nostanut kätensä pystyyn esimerkiksi sisäilman, kiusaamisen tai neuropsykologisen kuormituksen takia. Nämä vanhemmat haluaisivat lapsen jatkavan koulun alaisuudessa etäkoulua, mutta erityisiä opetusjärjestelyjä on vaikea saada kunnalta.

Kajasto avasi etätapaamisessa perusopetuslakia ja opetussuunnitelman perusteita kahdesta näkökulmasta. Perusopetuslaki on vuodelta 1998, ja se ei tunne etäopetusta terminä. Se tuntee opetuksen ainoastaan joko koulussa tai muutoin järjestettynä vanhemman vastuulla. 

Sen sijaan tällä hetkellä Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (POPS 2014) tunnetaan etäyhteydet ja niiden hyödyntäminen. Tähän asti niitä on käytetty lähinnä kielten ja pienten katsomusaineiden opetuksessa, mutta viime kevään poikkeusolot etäopetuksessa nostivat kaikille näkyville myös turvallisen oppimisympäristön, mihin laki velvoittaa kouluja. Etäyhteydet ovat POPSin mukaan mahdollisia ja kouluilla on mahdollisuus ja jopa velvollisuus niiden käyttöönottoon silloin, kun ympäristö ei ole koulun oppilaalle turvallinen. Nyt etäopetuksen järjestäminen on yksittäisten koulujen harteilla. Tällä hetkellä samanaikainen opettaminen läsnäoleville ja etäoppilaille vaikuttaisi olevan opettajille erittäin rankkaa. Siksi etäopetuksen keskittäminen valtakunnalliselle etäkoululle olisi mielekäs tavoite niitä lapsia ajatellen, jotka eivät pysty koulun tiloissa oppimaan.

Opetusneuvos painotti vahvasti koulujen velvoitetta noudattaa lakia turvallisen oppimisympäristön takaamisessa. Mikäli rehtori ei huolehdi turvallisen oppimisympäristön järjestämisestä, on asiasta ilmoitettava hänen esimiehelleen. Ja mikäli esimies ei tee mitään, on ilmoitettava eteenpäin hänen esimiehelleen, viime kädessä kaupungin-/kunnanjohtajalle tai kaupunginvaltuustolle ja siitä edelleen aluehallintovirastoon. Koulut eivät voi nostaa käsiään pystyyn, vaan lapsen edusta ja perusoikeuksista on huolehdittava. Yksi ilmoille jäänyt kysymys Opetushallituksen suuntaan olikin, kuka olisi se taho, joka auttaisi perheitä, jotka joutuvat taistelemaan oikeudesta turvalliseen oppimisympäristöön. Heidän arkensa on usein jo valmiiksi raskasta, ettei oikeita tahoja välttämättä osaa tai jaksa selvittää.

Yksityisiä etäkouluja on kyllä olemassa, mutta niiltä puuttuu oikeus opetuksen järjestämiseen ja todistuksen kirjoittamiseen. Lisäksi ne eivät kuulu sen maksuttoman perusopetuksen piiriin, mihin jokainen Suomessa vakituisesti asuva oppivelvollinen lapsi on oikeutettu. 

Esimerkiksi etäkoulu Kulkuri (https://www.kulkurikoulu.fi/) järjestää opetusta ulkomailla asuville suomalaisille lapsille maksua vastaan. Suomessa asuvia lapsia Kulkuriin ei ole otettu, mutta tähän saattaa olla syynä rahoitus, jota Kulkuri saa. Kajasto arveli, että tuki saattaa olla korvamerkitty ulkomailla asuville suomalaisille lapsille, mutta tätä voisi Kansanvalistusseuralta selvittää. Kulkurilla ei ole oikeutta kirjoittaa päättötodistusta, mutta sillä on sopimus Viikin normaalikoulun kanssa, joka ottaa vastaan erityisiä tutkintoja perusopetuksen lopussa.

Toinen maksullinen verkkokoulu on Feeniks-koulu (https://feeniks-koulu.fi/wp_feeniks/), jossa pystyy Suomessa asuva opiskelemaan perusopetuksen oppimäärää. Opetus on yksityisopetusta. 

Miksi opetuksen järjestämiseen tai todistusten antamiseen ei saa helposti lupaa, johtuu lainsäädännön tarkoista raameista ja tarveharkinnasta. Mikäli alueelta löytyy jo entuudestaan kunnallisia kouluja, eivät esimerkiksi pienet yksityiskoulut, kuten kristilliset koulut saa tätä lupaa Opetusministeriöstä.

SuKo vastasi toukokuussa 2020 lakialoitteeseen, jossa olisi perusopetuslakiin otettu valtakunnallinen etäopetus yhdeksi opetuksen järjestämisen tavaksi. Näin esimerkiksi sisäilmasta sairastuneet oppivelvolliset ja opettajat voisivat jatkaa kouluopetusta etäyhteyksien avulla. Vastuu opetuksen järjestämisestä olisi etäkoululla ja tietotaito voitaisiin koota valtakunnallisesti yhden etäkoulun alle. Tällaista lainkohtaa ei tällä hetkellä ole olemassa, mutta jäämme seuraamaan, miten asia etenee.

Vaikka valtakunnalliselle etäkoululle vaikuttaisi olevan tilausta, on erikseen niitä perheitä, jotka omasta tahdostaan ottavat vastuun lapsensa opettamisesta kotona ja ovat motivoituneita kotiopetuksesta. Siksi SuKo on olemassa, että ne perheet, jotka omasta tahdostaan haluavat käyttää lain suomaa mahdollisuutta opettaa itse lapsilleen perusopetuksen oppimäärän, saisivat sitä toteuttaa ilman painostusta ja häirintää. Niille perheille, joille kotiopetus on terveydellisten tai muiden syiden vuoksi pakon sanelemaa, yhdistys pyrkii antamaan tukea, kunnes lapsen paluu kouluun lapsen ja perheen omasta tahdosta on mahdollinen.

SuKo:n ja OPH:n yhteistyö jatkossa

Etätapaaminen opetusneuvos Kajaston kanssa oli innostava, ja keskustelu venyi hieman suunniteltua pidemmäksi. Hän tarjoutui ystävällisesti tulemaan toistekin yhdistyksen kyselytunnille. Olemme SuKo:n puolesta hyvin iloisia tästä mahdollisuudesta. 

Lisäksi oli puhetta syksyllä Opetushallituksen järjestämästä webinaarista, johon SuKo osallistuisi muiden kotiopetusta järjestävien tahojen kanssa. Puheenjohtajan johdolla ehdotimme myös yhteiswebinaaria kunnan opetustoimesta vastaavien tahojen kanssa, jotta kotiopetusta seuraavat vastuuhenkilöt ja kotiopetusta toteuttavat perheet voisivat kohdata toisiaan ja keskustella kotiopetukseen liittyvistä kysymyksistä ja hyviksi havaituista käytänteistä. Kajasto vaikutti suhtautuvan ehdotukseen positiivisesti, niin kenties vielä pääsemme keskustelemaan “maailman suurimpaan kotiopetusiltaan”.

Yhteistyötä OPH:n kanssa on odotettavissa myös tutkimuksen saralta: SuKo:n varapuheenjohtaja Joanna Hartman jatkaa keskusteluja opetusneuvoksen kanssa väitöskirjansa tiimoilta ja selvittää sellaisia näkökulmia, joihin OPH kaipaisi tutkimustietoa. Esimerkiksi se, kuinka moni kotioppija osallistuu erityiseen tutkintoon on kysymys, mihin OPH:ssa olisi kiinnostavaa saada vastauksia, jotta selviäisi, kuinka yleistä on osallistua erityiseen tutkintoon suhteessa harkinnanvaraiseen hakuun.

Kiitokset vielä kertaalleen opetusneuvos Annamari Kajastolle!

Johanna Salminen

SuKo:n juhlaterveiset ja tutkimus kotiopetuksesta

Hyvää vuoden pimeintä aikaa, joulua, hanukkaa, uutta vuotta ja mitä kaikkea tähän vuodenvaihteeseen itse kenellekin mahtuu! Vuosi on kohta taputeltu, ja uusi alkaa. Syksyllä ehdittiin järjestää tapaamisia kasvokkainkin, ja koronarajoitusten aikanakin SuKo:n Discord-palvelimella on ollut kuukausittaisia etätapaamisia. Etätapaamisia jatketaan myös ensi vuoden puolella. Saa ehdottaa aiheita tai tulla juttelemaan muuten vaan!

SuKo:n varapuheenjohtaja Joanna Hartman järjestää kyselyä kotiopetuksen syistä ja tavoitteista osana kotiopetusaiheista väitöskirjaansa. Toivottavasti mahdollisimman moni perhe ehtisi vastata 10.1.2021 mennessä! Lisää tietoa itse kyselystä löytyy alla. Kyselyyn pääsee tästä: https://link.webropolsurveys.com/S/EB904B1D1B0EE0B7

Vuosikokous järjestetään alkuvuodesta, ja hallitukseen mahtuisi halukkaita aktiiveja! Jos yhtään kiinnostaa, pistäkää viestiä hallituslaisille, sähköpostilla toimisto(at)sukoyhdistys.fi tai viesteillä Facebookissa tai Discordissa. Ei tarvitse lupautua mihinkään, kysellään vielä lisää alkuvuodesta.

Hallituksen puolesta juhlatoivotuksin,

Eerikki, puhis

PS: Tässä Joannan tarkempi infopläjäys kotiopetuskyselystä:

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa kotiopetusperheiden syitä valita lapselleen kotiopetus sekä tavoitteita, joita perheet asettavat kotiopetukselle. Suomessa kotiopetusta ei ole tutkittu muutamaa opinnäytetyötä lukuun ottamatta, ja vastaamalla tähän tutkimukseen autat tuottamaan tärkeää uutta tutkimustietoa, jonka perusteella kotiopetus tulee paremmin tunnetuksi tavaksi suorittaa oppivelvollisuus Suomessa.

Tutkimus on merkittävä erityisesti Suomessa asuvien kotiopetusperheiden ja kotiopetusmahdollisuuden jatkuvuuden kannalta, sillä kotiopetusmahdollisuuksia on pyritty voimakkaasti rajoittamaan useissa Euroopan maissa. Viimeisimpänä kotiopetusmahdollisuutta on rajoitettu Ranskassa, jossa presidentti Macron ilmoitti Ranskan rajoittavan kotikoulumahdollisuuden lapsiin, joilla on siihen lääketieteelliset syyt.

Tutkimuksen taustalla vaikuttavat kotiopetukseen ja kotioppijoihin kohdistetut vahvat ennakkoluulot ja -oletukset, jotka liittyvät kotiopetuspäätöksen taustalla vaikuttaviin syihin sekä kotiopetuksessa olevien lasten sosiaalisiin taitoihin ja mahdollisuuksiin kasvaa osallistuviksi toimijoiksi ja hyviksi kansalaisiksi. Kotiopetukseen ja kotiopetusperheisiin kohdistuvia ennakkoluuloja voidaan parhaiten ennaltaehkäistä tekemällä kotiopetusta paremmin tunnetuksi ja vähentämällä siihen liittyviä virheellisiä käsityksiä.

Tulet vastaamaan sähköiseen kyselylomakkeeseen. Vastaaminen vie vain noin 10-15 minuuttia. Pyydän vastaamaan kyselyyn 10.01.2021 mennessä. Kysymyksiin ei ole oikeita tai vääriä vastauksia, ja on tärkeää, että vastaat rehellisesti oman näkemyksesi pohjalta. Kyselyä ja sen vastauksia käytetään filosofian maisteritutkintoon liittyvässä opinnäytetyössä, joka toimii kotiopetukseen liittyvän kasvatustieteellisen väitöskirjan osatutkimuksena.

Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista eikä vastaaminen edellytä rekisteröitymistä. Kyselyyn vastataan nimettömänä eikä vastaajien henkilöllisyyttä ei voida päätellä tai selvittää missään tutkimuksen vaiheessa. Vastauksia ja tuotettua aineistoa käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ja turvallisesti eikä sitä luovuteta ulkopuolisille. Mikäli haluat lisätietoja tutkimuksesta, voit ottaa yhteyttä tutkimuksen tekijään.  

 

Avustasi kiittäen, 

KM Joanna Hartman

Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto

FM-opiskelija, Turun yliopisto

 

Tiedote jäsenille: Vuosikokouskutsu lähetetty viikolla 19

Kuten huhtikuun lopulla tiedotimme, Suomen Kotikouluyhdistys ry:n vuosikokous pidetään lauantaina 23.5.2020 klo 15. Vuosikokouskutsu on lähetetty sähköpostitse varsinaisille jäsenille 6.5.2020 ja kannattaville jäsenille 8.5.2020. Muistutukseksi, että vuosikokoukseen osallistumisen edellytyksenä on ilmoittautuminen 16.5.2020 mennessä. Tarkemmat yksityiskohdat osallistumistavoista sekä ohjeet löytyvät kutsusta. Tervetuloa kokoustamaan!

SuKon jäsenille: Tilannetiedote vuosikokouksen aikataulusta

19.4. jäsenkirjeessä oli väliaikatietoa siitä, että Oikeusministeriössä on valmisteilla uusi väliaikainen laki, jolla helpotetaan muun muassa yhdistysten kokousten pitämistä poikkeusoloissa.

23.4. jäsenille toimitetussa tilannetiedotteessa mainitaan muun muassa, että SuKosta on oltu yhteydessä 22.4.2020 Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvokseen, jonka mukaan väliaikainen laki on astumassa voimaan hyvin pian. Laki on toisessa käsittelyssä kiireellisenä perjantaina 24.4., minkä jälkeen se lähtee presidentille.

Jos kokous kutsutaan koolle ja pidetään väliaikaisen lain puitteissa, lain ollessa voimassa, se saadaan pidettyä toukokuussa ja yhdistys voi tarjota jäsenille vaihtoehdoksi osallistua kokoukseen etänä tai valtuutusta hyödyntäen ja yhdistys voi käyttää sitovaa ilmoittautumista. Realistinen arvio on, että kokous voisi toteutua jo toukokuun puolivälin paikkeilla.

Lämmin kiitos jäsenkunnalle kärsivällisyydestä ja ymmärryksestä tässä poikkeustilanteessa!

Aurinkoisin terveisin,

Suomen Kotikouluyhdistys ry:n hallitus

 

Tiedote yhdistyksen jäsenille: Vuosikokous siirtyy

Suomen Kotikouluyhdistys ry:n hallitus päätti 18.3.2020, että yhdistyksen vuosikokouksen ajankohta siirretään 13.4.2020 jälkeen ja vuosikokous pyritään pitämään huhtikuun aikana.  Ajankohdan siirto perustuu koronasta johtuviin vallitseviin poikkeusoloihin, jotka rajoittavat ihmisten toimintaa, kuten kokoontumista ja liikkumista. Asiasta on tiedotettu yksityiskohtaisemmin yhdistyksen jäsenille sähköpostitse 19.3.2020.

Toivotamme kaikille kanssaihmisille voimia ja jaksamista tänä poikkeuksellisena aikana.

Suomen Kotikouluyhdistys ry:n hallitus